Quantcast
Channel: Virolainen
Viewing all 321 articles
Browse latest View live
↧

1123. Hullu-Koira tapaa Hullu-Jussin

November 5, 2017, 2:34 am
$
0
0
Mad Dog: Be polite, be professional, but have a plan to kill everybody you meet.

1.  Suomen johtavat Niinistöt, Sauli ja Jussi, tuntuvat olevan tänä Suomi 100 -juhlavuotena kovasti ihastuneita Yhdysvaltojen puolustusministeri James Mattisiin, joka kantaa lempinimeä Mad Dog eli Hullu-koira. Mattis tulee Suomeen huomenna maanantaina ja tapaa erikseen molemmat Niinistöt.

2. 67-vuotias Mattis, siis Saulia kahta vuotta nuorempi, on entinen merijalkaväen kenraali, joka on kunnostautunut mm. Persianlahden ja Afganistanin sodissa. Sotilasansioistaan hänelle on annettu mainittu kutsumanimi Mad Dog. Nimi perustuu kenraalin taistelukentällä osoittamaan raivokkuuteen. Presidentti Donald Trump poimi armeijasta eläkkeelle siirtyneen Mattisin Pentagonin johtoon konsultin tehtävästä.

3. Molemmat Niinistöt ovat jo kerran  tavanneet Mattisin. Sauli tapasi hänet Saksassa pidetyssä turvallisuuskokouksessa viime helmikuussa. Niinistö kertoi tapaamisen jälkeen Mattisin olevan hyvin perillä Suomen asioista. Puolustusministeri Jussi Niinistö puolestaan kävi tapaamassa Mattisia Washingtonissa maaliskuussa, jolloin Dog sai kutsun saapua Helsinkiin. Myös Jussi kiitteli "Koiran" perehtyneisyyttä Suomen historiaan. Kerrotaan, että Mattis tuntee filosofiaa ja sotahistoriaa "Thermopylaista Raatteen tielle". 

4. Jussi Niinistö, samoin kuin kaikki sinisten ministerit, ovat olleet viime aikiona hyvin näkyvästi esillä mediassa. He tuntuvat keksivän ryhmän ja omaa profiiliaan nostaaksen vaikka minkälaisia jippoja, joista he kertoilevat auliisti lehdistölle. Reilu viikko sitten Sampo Terho ja Simon Elo vaativat kesäajasta luopumista; puolen vuoden päästä he luultavasti palaavat samaan asiaan taas uudelleen. Timo Soini teilasi plokissan suunnitelman muuttaa isänpäivä läheisen päiväksi. Tämä aktiivisuus johtuu sinisen ryhmän huonosta gallup-menestyksestä. Gallupeista toiseen sinisten kannatus laahaa - vai pitäisikö sanoa ryömii - samoissa lukemissa eli 1,2 ja 1,3 prosentissa. Sinisten kannatus ei vaan nouse, ei sitten millään, vaikka ryhmällä on hallituksessa viisi ministeriä ja eduskunnassa 19 kansanedustajaa. 

5. Sinisten kannatus junnaa paikoillaan, vaikka sininen ulkoministeri Timo Soini miten lentelisi ympäri mailmaa ja tapaisi joka viikko muiden maiden ulkoministereitä tai vaikka ryhmänjohtaja Simon "Kiivailija" Elo Mosambikista juuri palattuaan miten rientäisi juoksujalkaa ja hengästyneenä Eduskuntatalossa pidettyyn Pohjoismaiden Neuvoston istuntoon vaatimaan suomen ottamista neuvoston viralliseksi kieleksi "tässä ja nyt".

6. Puolustusministeri Jussi Niinistöllä on nyt vireillä uusi jättihanke, jonka hän toivoo tietenkin osaltaan parantavan sinisten onnettomia gallup-lukuja. Pari kolme päivää sitten Jussi esitteli Suomen suursotaharjoitusta koskevan alustavan suunnitelman. Jussin mukaan Suomi on aloittanut noiden harjoitusten valmistelun jo nyt, vaikka harjoitus pidetään aikaisintaan 2020, jolloin Jussi itse on jo reservissä. Kyseessä ei ilmeisesti ole mikään sotasalaisuus, koska Jussi niin innokkasti hankkeesta kertoilee. Jussi kaavaili, ääni innosta hieman väristen, miten tästä "Suomen sodasta" on tulossa Ruotsin syyskuisen Aurora -pääsotaharjoituksen kaltainen harjoitus, johon osallistuu joukkoja myös Ruotsista, Yhdysvalloista ja eräistä muistakin maista. 

7. Jussi Niinistö intoili toissa päivänä, miten hän aikoo markkinoida kollega Mattisille Suomen tulevaa suursotaharjoitusta. "Ilman muuta mainostamme harjoitusmahdollisuutta", sanoi Jussi. Helsingissä pidetään tiistaina  Pohjoisen ryhmän (Northern Group) puolustusministereiden työistunto, jossa on määrä keskustella Pohjois-Euroopan turvallisuustulanteesta ja puolustusyhteistyöstä ja jonka neuvonpitoon Niinistö on siis kutsunut myös puolustusministeri Mattisin.

8. Pitää kyllä ihmetellä Jussin intoa kertoa jo nyt joskus 3-4 vuoden kuluttua pidettävistä sotaharjoituksista, vaikka harjoitusten valmistelutyö on vasta niin alkuvaiheessa, että esimerkiksi harjoituksen järjestämisen vuodenaikaa ei vielä tiedetä eikä sille ole  ehditty pohtia myöskään sopivaa nimeä. Jussilla on kiire omia harjoitus omiin nimiinsä, joten hän on leikillään todennut, että harjoitusten nimenä voisi olla yksinkertaisesti JUSSI. 

9. Eikö tätä Jussin intoilua ja jonkinlaista "sotahulluutta" olisi syytä hieman toppuutella, sillä tässähän voi käydä jopa niin, että Jussi Niinistön politiikon ura on tullut jo paljon ennen harjoitusten alkamista päätökseen, jos häntä, niin kuin ainakin nyt näyttää, ei valittaisi vuoden 2019 vaaleissa eduskuntaan.

10. Jos James Mattis tuntee lempinimen "Hullu koira", niin Jussi Niinistölle voitaisiin antaa lisänimeksi, ei Nätti-Jussi, vaan "Hullu-Jussi" tai vaihtoehtoisesti "Sota-Hullu" -Jussi. Kutsumanimi Hullu-Jussi annettiin Suomen ensimmäiselle kaivinkoneelle 1912, koska se oli niin tehokas.  Jussi on hieman samanlainen tehopakkaus, sillä hänkin osaa "panna tuulemaan" ja pyörät pyörimään, omaa profiilia nostaakseen

11. Mitä kaikkea Hullu koira -Mattisille voitaisiin Suomessa esitellä  ja näyttää sotasuunnitelmien lisäksi?  Jussi ja Mattis voisivat käydä yhdessä katsomassa Aku Louhimiehen ohjaamaan uuden Tuntemattoman sotilaan jossakin siistissä helsinkiläisessä elokuvateatterissa. Tämä olisi perusteltua myös siksi, että Mattis tuntee muutenkin hyvin Suomen historiaa ja erityisesti sotahistoriaa aina Raatteentien taisteluja myöten.

12. Mitä Sauli Niinistö voisi esitellä Mattisille? Jennin somasti pyöristyvän vatsan lisäksi ainakin oman doginsa eli Lennun. Olisi kivaa, jos näistä kaikista neljästä kovanaamasta, siis Mattsista, Saulista, Jussista sekä Lennusta otettaisiin yhteispotretti, joka lahjoitettaisiin ja pantaisiin näytille - Sotamuseossa .

13. Täysin ennakko-odotusten mukaisesti ex-ulkoministeri Erkki tuomioja (sd) on jo ärähtänyt Facebookissa Jussi Niinistölle tämän kaavailemista suursotaharjoituksista syyttäen Jussia sooloilusta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja yrityksestä nostaa omaa profiiliaan. Tuomioja laukoo näin:  
- Puolustusministeri Jussi Niinistöllä on suuri halu nostaa sinistä (sinimustaa?) profiiliaan milloin suursotaharjoituksilla, Ahvenanmaan demilitarisoinnilla, aseiden lahjottamisella reserviläisille ja alaisensa turvallisuuskomitean melskaamisella. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset tehdään kuitenkin yhdessä tasavallan presidentin, hallituksen ja eduskunnan kanssa eikä meillä pidä hyväksyä sooloilua turvallisuuspolitiikan keskeisissä asioissa.


↧
Search

1124. Valtiosihteeri peräkontissa

November 9, 2017, 11:41 am
$
0
0
                                     Ei ihan mikään tavallinen Virtanen!

1. Perussuomalaisten viime kesäkuun Jyväskylän puoluekokouksen (9.-11.6.) jälkimainingeista eli puolueen eduskuntaryhmän hajoamisesta ja ns. hallituskriisistä tulee jatkuvasti esille uusia ja varsin yllättäviä tietoja . 

2. Kysymys on lähinnä siitä, oliko hallituksen avainministereillä eli Juha Sipilällä, Petteri Orpolla ja Timo Soinilla valmiit suunnitelmat sen varalta, että perussuomalaiset valitsee uudeksi puheenjohtajakseen Jussi Halla-ahon ja vaihtaa myös kaikki varapuheenjohtajansa. 

3. Pääministeri Juha Sipilä vakuutti 19. kesäkuuta eduskunnan täysistunnossa, ettei hänellä ja hallituksella ollut mitään tietoa ennen Jyväskylän puoluekokouksen päättymistä siitä, että puolue voisi puheenjohtajien valinnan vuoksi hajota kahtia.

4. Iltalehti kertoi kuitenkin pari viikkoa sitten, että ulkoministeri Timo Soinin valtiosihteeri Samuli Virtanen kävi pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa tapaamassa pääministeri Sipilää sunnuntaina 11. kesäkuuta päivällä, jolloin perussuomalaisten puoluekokous oli vielä Jyväskylässä käynnissä.

5. Hallituspuoluelähteistä oli kerrottu, että valtiosihteeri Virtaen vierailu haluttiin pitää salassa medialta. Vierailun loppupuolella Kesärannan portilla oli havaittu liikenhdintää, mistä oli päätelty, että portilla saattaisi olla toimitajia seuraamassa, mitä virka-asunnossa tapahtuu ja keitä vieraita talossa on käymässä.

6. Tämän vuoksi päädyttiin järjestelyyn, jonka tarkoituksena oli saada valtiosihteeri huomaamattomasti pois kiinteistöltä. Samuli Virtasta kuljettamassa ollut auto peruutettiin Kesärannan pihalle suojaan ulkopuolisten katseilta. Valtiosihteeri kiipesi auton takakonttiin, luukun ovi suljettiin ja auto lasteineen ajoi ulos Kesärannan portista.

7. Samuli Virtasen Kesärannan vierailu ja sieltä poistuminen nousi esille tänään eduskunnan kyselytunnilla. Asian otti esille kansanedustaja Li Andersson (vas, joka esitti pääministeri Sipilälle seuraavan kysymyksen: 

Arvoisa puhemies! Monet suomalaiset ihmettelivät kesällä sitä tapaa, miten hallitustyöskentelyä perussuomalaisten erottamisen jälkeen jatkettiin sellaisen ryhmän kanssa, jota kukaan suomalainen ei ollut vaaleissa äänestänyt. Silloin monet kysyivät, oliko tähän uuteen hallituspohjaan varauduttu hallituksessa etukäteen. Pääministeri Sipilä, kesäkuussa te sanoitte valtioneuvoston tiedonannossa uudesta hallituspohjasta, että tällaista keskustelua ei ole ollut olemassa ja että te kuulitte sunnuntai-iltana ensimmäisen kerran jotakin mietintää. Julkisuudessa on nyt esitetty väitteitä, joiden mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Nämä väitteet ovat sen verran vakavia, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmä pitää äärimmäisen tärkeänä, että tähän asiaan nyt saadaan selvyys koko eduskunnan edessä. Pääministeri Sipilä, seisotteko edelleen kesäkuussa eduskunnalle antamanne lausunnon takana? 

8. Pääministeri Juha Sipilän vastaus: 

Arvoisa puhemies! Vastasin 19. päivä kesäkuuta tähän samaan kysymykseen ja seison täsmälleen sen saman vastauksen takana edelleenkin. 

9. Toinen varapuhemies Arto Satonen: Nyt on mahdollisuus tehdä lisäkysymyksiä tähän kysymykseen. 

10. Li Anderssonin vastauspuheenvuoro:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä, jos te seisotte täsmälleen tämän lausunnon takana edelleen ja kuulitte ensimmäisen kerran mietintää tästä uudesta hallituspohjasta vasta sunnuntaina illalla, niin mistä te keskustelitte perussuomalaisten valtiosihteerin kanssa hänen vieraillessa Kesärannassa sunnuntaina päivällä? Tänä aamuna kansanedustaja Tiina Elovaara (sin) on sanonut, että perussuomalaisten valtiosihteeri tapasi Sipilän Kesärannassa perussuomalaisten puoluekokouksen aikana sunnuntaina ja poistui tapaamisesta piiloutuneena auton takakonttiin, [Naurua] koska oli liian suuri riski tietovuodosta kansanedustajien siirtymisestä. Jos kerran ei ole mitään salattavaa tai mitään salamyhkäistä tapaamiseen liittyen, niin miksi te pääministerinä uskotte, että valtiosihteeri päätti lähteä Kesärannasta auton takakonttiin piilotettuna, vaikka olikin kävellyt omin jaloin ulos teidän välisestä palaveristanne? [Puhemies koputtaa]  

11. Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa kysymyksessä oli tosiaankin silloin, tiesikö hallitus tai oliko hallituksella jotakin tietoa ennen perussuomalaisten puoluekokousviikonloppua tästä, että puolue voisi hajota kahtia. Ei ollut. Tämä oli vastaukseni kysymykseen. Mitään sellaista tietoa ei ollut. Tapasin valtiosihteeri Virtasen Kesärannassa, niin kuin olen aikaisemminkin kertonut, ja keskustelimme siitä, miltä perussuomalaisten tilanne näyttää. Se oli siis sen viikonlopun jälkeen, puoluekokouksen jälkeen tapahtuva tapaaminen. Siitä, millä tavalla Virtanen on poistunut Kesärannasta tuosta kokouksesta, [Naurua] valitettavasti en tiedä muuta kuin että hän kokoushuoneesta poistui kyllä omin jaloin kävellen. [Naurua] Tapaan kyllä saattaa omat lapseni autoon ja varmistaa, että he lähtevät siitä, mutta en tiedä, miten Virtanen on sitten poistunut Kesärannasta eteenpäin. [Naurua — Puhemies koputtaa] 

12. Anna-Maja Henriksson, r (vastauspuheenvuoro):

Värderade talman, arvoisa puhemies! Ensin meillä oli avokonttori, sitten oli U-käännös ja nyt on sitten tämä takakontti. [Naurua] Mutta ehkä se kaikkein keskeisin kysymys kuitenkin Suomen kannalta on hallituksen tämänhetkinen toimintakyky. 
Pääministeri Sipilä, sanoitte hallitusneuvottelujen jälkeen, että hallituksenne on kuin yhtä suurta puoluetta. Nyt kaksi ja puoli vuotta myöhemmin vaikuttaa siltä, että hallitus on kolmen tai ehkä kahden ja puolen puolueen löyhä yhteenliittymä, jossa kaikki puuhaavat vähän omiaan. Ainakin tämän kuvan saa, kun seuraa hallituspuolueitten viestintää. Otetaan nyt esimerkiksi sote-uudistus, jossa vähän väliä saamme lukea eri tulkintoja sote-uudistuksen sisällöstä ja hallituksen linjauksista, viimeksi eilen Maaseudun Tulevaisuuden mielipidepalstoilla. Mutta, arvoisa pääministeri, tärkeä kysymys [Puhemies koputtaa] on se, mikä on hallituksen tämänhetkinen toimintakyky. Vad är regeringens funktionsförmåga? 

13. Antti Rinne, sd (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Ei tämän asian käsittely täällä eduskunnassa mikään naurun asia ole. Kysymys on siitä, miten kansalaiset voivat luottaa ja suhtautua demokratian parlamentaariseen toimintaan. Nyt on käynyt selville, että valtiosihteeri Virtanen ja valtiosihteeri Nevamäki ovat kummatkin puhuneet jollakin tavalla muunneltua totuutta tämän asian yhteydessä, liittyen tapahtumiin tuolla pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa.  Kyllä tämä kaikki tapahtunut näyttää sen, että demokratian kannalta, parlamentaarisesta näkökulmasta, olisi ollut tärkeää tuossa tilanteessa viheltää peli poikki, käydä neuvottelut ja ehkä sitten päätyä tähän lopputulokseen, tähän ratkaisuun.  Te olette kyllä omalla toiminnallanne, pääministeri Sipilä, ja myös koko tämän episodin yhteydessä aikaansaanut lisää epäluottamusta ja demokratian kunnioituksen puutetta kansalaisissa tämän toimintanne johdosta. Miten te itse näette tämän: onko toimintanne vahvistanut kansalaisten luottamusta demokratiaan ja suomalaiseen parlamentaariseen toimintaan? 

14. Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskeisenä osana näitä maanantain ja tiistain tapahtumia oli luonnollisesti se, että varmistamme sen, että toimimme siinä täsmälleen ottaen tarkasti perustuslain mukaisesti, ja näin myöskin teimme. [Antti Rinteen välihuuto] Teimme sen usean oikeusoppineen toimesta, [Antti Rinne: Lisäsittekö luottamusta?] ja myöskin oikeuskansleri on tähän sitten jälkikäteen kertonut kantanaan, että siinä mentiin täsmälleen niin kuin pitääkin.  Siihen, että oliko tämä parlamentarismin oppien mukaista: Ensinnäkin laillisesti oli. Toiseksi prosessina olisin toivonut, että silloin kun asia oli auki, kaikki puolueet olisivat suhtautuneet avoimesti siihen, että neuvotellaan ja käydään läpi. Saimme useita viestejä julkisuuden kautta, että emme ole valmiita keskustelemaan uudesta hallituspohjasta muuten kuin vaalien kautta. 

15. Li Andersson, vas (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Juuri kuten edustaja Rinne tässä sanoi, kyse on luottamuksesta politiikkaan ja myöskin meidän poliittiseen järjestelmäämme, demokratiaan ja niihin lausuntoihin, jotka poliittiset päättäjät tässä maassa antoivat. Kyllä kaikki puolueet suhtautuivat avoimesti neuvottelujen käymiseen siinä vaiheessa, kun tästä keskusteltiin. En usko, että edes perussuomalaisten valtiosihteeri niin hyvin viihtyy auton takakontissa, että hän ihan huvin vuoksi olisi sinne piiloutunut, kun lähti Kesärannasta. Ja tämä asian käsittely tällä foorumilla on tärkeää juuri sen takia, että pitää saada selvyyttä siihen, pitävätkö nämä vakavat julkisuudessa esitetyt väittämät paikkansa vai eivät. Arvoisa pääministeri, minä tulkitsin nyt puheenvuoronne niin, että teillä kyllä oli tietoa näiden kansanedustajien suunnitelmista siirtyä toiseen ryhmään jo viikonlopun aikana. Pitääkö tämä paikkansa? 

16. Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastasin tähän kysymykseen täällä sillä tavalla, että sunnuntai-iltana sain ensimmäisiä merkkejä siitä, että jotain liikehdintää on. [Mika Niikon välihuuto] Ihan samalla tavalla vastaan edelleenkin: mitään täsmällistä ei ollut vielä sunnuntainakaan tiedossa. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Ja silloin kun täällä eduskunnassa tästä asiasta keskusteltiin, kysymys kuului, tiesimmekö etukäteen, ennen perussuomalaisten puoluekokousta, tämmöisestä suunnitelmasta, ja vastaus oli, että emme tienneet. Vastasin samassa vastauksessani 19. päivä kesäkuuta tältä paikalta, tai sieltä väliaikaiselta paikalta, että en tiennyt siitä etukäteen, sunnuntai-iltana saimme joitakin viitteitä, että liikehdintää on tapahtumassa, mutta mitään konkreettista emme [Puhemies koputtaa] sunnuntainakaan asiasta tienneet. Eli vastaukseni siihen, [Puhemies koputtaa] puhuinko totta täältä, on, että puhuin totta. 

17. Toinen varapuhemies Arto Satonen Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen. — Edustaja Niikko. 

18. Mika Niikko, ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan perussuomalaisista ikään kuin perussuomalaiset eivät olisi itse paikalla, [Eduskunnasta: Kyllä näyttää olevan!] ja hyvä, että tuli puheenvuoro tännekin päin. [Eduskunnasta: Niinpä!] Tätä olisin kysynyt, kun, pääministeri, mainitsitte, että haitte sitoutumista hallitusohjelmaan, ja itse olen ainakin ymmärtänyt niin, että perussuomalaiset olivat sitoutuneet edelleenkin jatkossa hallitusohjelmaan ja nimenomaan vaativat siellä, että pidetään kiinni hallitusohjelman kirjauksista, kuten vaikkapa maahanmuutto-ohjelmista ja ‑toimenpiteistä, elikkä tässä viestissä ja mielikuvassa kansalle siitä, että perussuomalaiset eivät olleet enää yhteistyökykyinen puolue, kysehän oli puhtaasti vain siitä, että väärä puheenjohtaja voitti vaalit hallituksen näkökulmasta. [Leena Meri: Kyllä, aivan näin!] Tämä täytyy rehellisesti sanoa, tämä oli se teidän syynne laittaa perussuomalaiset pois hallituksesta, ja siinä mielessä se ei ole demokratian mukaista toimintaa laisinkaan. Vielä kysyn lopuksi: eikö siellä Kesärannassa lähes viikkoa ennen sitä puoluekokousta nimenomaan tällaisia supinoita käyty siellä sun täällä? [Välihuutoja] Ainakin semmoinen vilske siellä oli, [Puhemies koputtaa] mitä katselin siellä ympärilleni. 

19. Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Tällaisia supinoita Kesärannassa ei ole ollut. Mutta sellaisia supinoita oli, niin kuin vastasin 19. päiväkin, että jos puheenjohtaja vaihtuu, niin voi olla, että joitakin edustajia lähtee johonkin toiseen ryhmään. Tällaisia puheita oli, niin kuin silloin vastasin 19. päivä. Mistä tässä keskustelussa perussuomalaisten kanssa oli kysymys? Kyllä, puheenjohtaja Halla-ahon vastaus oli, oletteko sitoutuneet hallitusohjelmaan, vastaus oli kyllä. Mutta keskustelimme valtiovarainministeri Orpon ja puheenjohtaja Halla-ahon kanssa myöskin arvoista ja siitä, löytääkö tämä hallitus uuden perussuomalaisten johdon kanssa sellaisen arvopohjan, että selviämme eteen tulevista kysymyksistä, puhuttiin sitten maahanmuutosta, puhuttiin EU-politiikasta, puhuttiin niistä eteen tulevista kysymyksistä, ja tästä asiasta [Puhemies koputtaa] emme tulleet vakuuttuneiksi ja sen takia päätimme yhdessä lopettaa yhteistyön perussuomalaisen eduskuntaryhmän kanssa. [Leena Meri: Mistä ihmeen arvoista?] 

20. Tällaista sanailua siis eduskunnassa tänään. Mikä on totuus?  Oliko Sipilällä, Orpolla ja Soinilla "selvät sävelet" eli etukäteen jo ennen puoluekokousta tehdyt suunnitelmat sen varalta, että Jussi Halla-ahosta tulee persujen uusi puheenjohtaja ja että myös puolueen koko varapuheenjohtajisto uusiutuu ja siihen tulevat sellaiset nimet kuin Laura Huhtasaari, Juho Eerola ja Teuvo Hakkarainen?

21. Petteri Orpo kertoi eilen, että  hallituksessa oli kyllä keskusteltu asiasta, vaikka mitään päätöksiä ei oltukaan tehty. Kokoomus oli Orpon mukaan varautunut jo viikkoja ennen persujen puoluekokousta puolueen mahdolliseen hajoamiseen. On selvää, ettei tällaisessa asiassa tehdä mitään virallista päätöstä etukäteen, vaikka ns. trion kesken olisikin sovittu ja alustavasti päätetty, mitä tapahtuu, eli heitetäänkö persut ulos hallituksesta, jos Jyväskylässä käy niin kuin sitten todella kävi. Maanantaina 12.6. Jussi Halla-ahon kanssa käymät keskustelut Sipilän ja Orpon kanssa olivat tietenkin pelkkä muodollisuus, jottei ulosoheitto olisi näyttänyt kovin pahalta. Sen jälkeen Sipilä ja Orpo puhuivat telkkarissa ääni miltei väristen arvoista; sanat arvo, arvopohja jne. mainittin tuolloin 15 minuutin aikana ainakin 25 kertaa.

22. Niin tai näin, niin Sipilän, Orpon ja Soini junailema operaatio ei onnistunut ainakaan  sikäli, että uuden vaihtoehdon eli nykyisin sinisen ryhmän kannatus ei ole lähtenyt nousuun. Ryhmän kannatus päin vastoin mataa kuukaudesta toiseen 1,2 ja 1,3 prosentin välillä. Silti hallituksessa istuu ryhmän viisi ministeriä, joista yksi on ulkoministeri ja yksi puolustusministeri, ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Timo Soini reissaa ympäri maailmaa - tällä viikolla hän on ollut Egyptissä puhumassa naisten asemasta! Jussi Niinistö tuntuu miltei sekoavan suursotaharjoituksineen, hulluine koirineen ja koko ajan jatkuvine puolustusministerikokouksineen. Hän suunnittelee ja sooloilee vähät välittämätä presidentistä, hallituksesta, utvasta tai eduskunnasta. Huomenna hän lentää Naton kokoukseen. Onko meillä täysin sotahullu puolustusministerinä? Sampo Terhoa ei ole näkynyt vähään aikaan, mutta Simon Eloa sen sijaan näkyy ja kuuluu koko ajan. Sininen ryhmä ei tunnu ymmärtävän, että Simon-pojan johdolla ryhmän kannatus ei tule ikinä nousemaan. Missä viipyy paljon puhuttu puolueen perustaminen? Siitä on jo ainakin kolme viikkoa, kun kannattajakortteja sisältäneet laatikot - tietenkin siniset - kiikutettiin tv-kameroiden edessä oikeusministeriöön laskettavaksi.  Matti Torvinen julistautuu puoluesihteeriksi Tampereella pidettävässä puoluekokouksessa. Kukaan ei vain ei tiedetä, koska tuo kokous pidetään.

23. Yllä valtiosihteeri Samuli Virtasen ottama ja häntä esittämä kuva.

↧
↧

1125. Ylen gallupkysely: SDP ja persut nousussa

December 1, 2017, 1:59 am
$
0
0

1. Yle julkisti tänään Taloustutkimuksella teettämänsä puoluekannatuskyselyn tulokset. Mittausta varten haastateltiin 1.-28.11. välisenä aikana puhelimitse 2963 henkilöä, joista puoluekantansa kertoi 1774 vastaajaan. Kyselyn virhemarginaali +/-1,9 prosenttiyksikköä.

2. Kyselyn mukaan kokoomus on edelleen suosituin puolue 22,3 prosentin kannatuksellaan, laskua  edellisestä mittauksesta 0,5 %. Toiseksi suosituimmaksi puolueeksi on kirinyt SDP, jota kannattaa 19,7 prosenttia vastaajista; nousua edellisestä kannatatusmittauksesta 1,3 prosenttiyksikköä.  SDP haastaa kohta kokoomusta suurimman puolueen tittelistä, sillä syksyn aikana puolue on lisännyt kannatustaan16 prosentista liki 20 prosenttiin. 

3. Kolmannella sijalla on pääministeripuolue keskusta, jonka kannatus matelee edelleen reilun 17 prosentin kannatusarviossa; Juha Sipilän johtaman puolueen kannatusluvut ehtivät tosin käväistä kesällä alle 16 prosentissa. Vihreiden kesällä alkanut nousu näyttää pysähtyneen hieman yli 14 prosentin kannatukseen. Oppositiopuolueista SDP on siis ottanut selvän niskalenkin vihreistä.

4. Suurinta kannatuksen nousu oli marraskuun aikana perussuomalaisilla, joka nousi mielipidemittauksessa vasemmistoliiton ohi viidenneksi suurimmaksi puolueeksi 8,4 prosentin suuruisella kannatuksellaann; nousua edellisestä kyselystä 1,5 prosenttiyksikköä. Vasemmistoliiton kannatus laki 1,0 prosenttiyksiköllä. Eduskunnassa vasureiden puheenjohtaja Li Andersson ja ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ovat kyllä jatkuvasti "suuna ja päänä", mutta gallupkyselyissä puolueen kannatus ei vaan lähde nousuun.

5. Yllättävän  suuri kannatuksen lasku on kyselyssä sen sijaan rkp:lla, joka vajosi kristillisdemokraattien ohi toiseksi pienimmäksi eduskuntapuolueeksi. Mitenkään valoisalta ei näytä myöskään perussuomalaisista irtaantuneiden sinisten tulevaisuus, sillä uuden puolueen kannatus, joksi saatiin nyt 1,1 prosenttia,  ei näytä kohoavan yhden prosentin lukemista, ei sitten millään, vaikka puolueella on hallituksessa Timo Soinin johdolla viisi ministeriä.

6. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen valtaan tulisi sinipunahallitus Petteri Orpon ja Antti Rinteen johdolla. Hallitukseen voisivat kokoomuksen ja demareiden lisäksi päästä myös vihreät ja rkp. Sinisiä hallituksessa ei tarvita, vaikka puolue saisikin pari kolme hassua paikkaa uuteen eduskuntaan.

7. Suomessa ajaudutaan todennäköisesti ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin ensi keväänä jahka presidentinvaaleista on ensin selvitty. Soteuudistus kaatunee omaan mahdottomuuteensa, mikä johtaa samalla siihen, ettei myös keskustan kovasti ajamasta maakuntauudistuksesta tule mitään. Sipilän kummallista hallitusta jää kaipaamaan ainoastaan keskusta. Kokoomuksen kansanedustaja Hjallis Harkimo on tänään kritisoinut sekä soteuudistusta että maakuntauudistusta.

8. Hallitus on kummallinen sekasikiö siksi, että siinä roikotetaan ottopoikina mukana sinistä tulevaisuutta, jolla on hallituksessa viisi ministeriä, vaikka puolueen kannatus mataa koko ajan yhdessä prosentissa. Sinisillä on hallituksessa sekä ulkoministerin että puolustusministerin tärkeät salkut ja kaiken kukkuraksi myös puhemiehen paikka. Kokoomus ja keskusta tarvitsevat sinisiä sote-uudistuksen ja maakuntauudistuksen takia hallituksesssa, sillä puolueella on eduskunnassa 19 kansanedustajaa, joiden varaan hallituksen niukka enemmistö eduskunnassa nojaa.

9. Sinisten puheenjohtajaksi valittaneen parin viikon kuluttua Tampereella pidettävässä puoluekokouksessa Sampo Terho, joka on hallituksen eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri. Terho ja puolustusministeri Jussi Niinistö yrittävät hakea ja saada julkiuutta keinolla millä tahansa. Niinistön sekavat puheet suursotaharjoituksesta kolmisen viikkoa sitten ovat vielä hyvin muistissa. 

10. Sampo Terho puolestaan yrittää herättää huomiota ryhtymällä säveltäjäksi ja kritisoimalla kirjallisuuden Finladia-palkinnon saaneen Juha Hurmeen puhetta, jossa tämä kehotti "juntteja" opettelemaan ruotsia. "Maailmankuvanne avautuu kummasti", opasti Hurme juntteja. Sampo Terho, joka on tunnettu pakkoruotsin vastustaja, hermostui Hurmeen leikkimielisestä tokaisusta täysin ja vaati kirjailijalta julkista anteeksipyyntöä. Eilen Ylen aamutv:ssä  Juha Hurme oli pyytävinään anteeksi, mutta esitti samalla toiveen, että kulttuuriministeri Sampo Terho saisi joululahjaksi sen verran ison pipon, että se ei kiristäisi ministerin päätä.
↧

1126. Itsenäisyyden 100 -vuotisjuhlat käynnissä

December 5, 2017, 8:35 am
$
0
0

1. Itsenäisyyspäivän vietto alkoi tänään monenlaisilla etkoilla sun muilla happeningeillä. Suomi 100 - juhlallisuuksia on vietetty itse asiassa jo koko loppuvuosi. Vouhotus on melkoista, mutta toisaalta sen jotenkin ymmärtää, sillä valtiokin täyttää 1000 vuotta vain kerran olemassaolonsa aikana. Olavinlinnaa,  Näsinneulaa ja Saanatunturia on valaistu pimeän aikaan Suomen lipun väreillä päiväksi tai pariksi. Huomenna on vielä edessä Turun linnan juhlavalaistus. Onkohan tässä touhussa juuri järkeä?

2. Säätytalolla vieteään parhaillaan lasten omaa valtakunnallista itsenäisyysjuhlaa.  Paikalle saapui  yli 500 koululaista eri puolilta Suomea; juhlaan oli kutsuttu kaksi 10-vuotiasta Suomen jokaisesta kunnasta. Juhlan järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lapsiasiavaltuutettu  ja valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -organisaatio.

3. Miten lasten juhlat alkoivat? No, tietenkin kättelyllä, pitihän tuo toki arvata! Katselin juuri äsken päättyneen kättelyn sujumista. Pääministeri Juha Sipilä kätteli ja toivotti jokaisen lapsen tervetulleeksi henkilökohtaisesti. Kättely sujui paljon rivakammin kuin mihin Linnan juhlien kättelyissä on totuttu.

4. Pääministeri Juha Sipilä hymyili koko ajan hänelle tyypillisellä tavalla maireasti ja suupielet lähes korvissa. Monet lapset vain hätäisesti vilkaisivat pääministeriä ja jatkoivat sitten melkein juoksujalkaa kulkuaan, sillä onhan juhlissa toki myös muuta ja hauskaakin tekemistä. On taikurin esitystä, räppäämistä ja jopa piparkakkujen leivontaa.

5. Miksi ihmeessä myös lasten itsenäisyysjuhlissa täytyy pitää kiinni tuosta jokseenkin älyttömästä ja suorastaan ällöttävän tuntuisesta kättelyseremoniaasta? En kyllä yhtään ymmärrä. Tällä tavalla ilmeisesti jo pienet eli 10- vuotiaat lapset halutaan totuttaa siihen, että kättelyjono kuuluu kaikkiin tärkeisiin juhliin, joita aikuiset keskenään leikkivät. Presidentiksikin päsee vain, jos jaksaa kätellä kymmeniätuhansia ihmisiä vuosittain; kättelyfinaali käydään Linnassa  6. joulukutta pidettävässä kättelymaratonissa, jonne parhaat kättelijät saavat kutsun.

6. Yksi huomio lasten tämän päiväisestä kättelytacasta. Ennen vanhaan lapsille opetettiin kotona, miten vanhempia ihmisiä tulee tervehtiä. Tyttöjen piti niiata ja poikien pokata eli lyödä kantapäät yhteen ja kumartaa. Nykyisin tätä tapaa ei ilmeisesti enää opeteta tai vaadita. Päämisteri Sipilää kätellyistä hieman yli 500 lapsesta vain 5 tai 6 tyttöä niiata niuksautti ja ainoastaan 3 tai 4 poikaa pokkasi. Suuri osa lapsista tuli Sipilän eteen jokseenkin välinpitämättömän näköisenä, tarttuivat hetkeksi "sedän" ojentamaan käteen ja jatkoivat sitten kiireesti eteenpäin. Monet lapsista eivät vaivautuneet edes katsomaan pääministeriä silmiin. Merkilllistä! 

7. Pelkäsin etukäteen hieman, että presidentti Sauli Niinistö olisi tunkenut itsensä myös Säätytalon juhlaan lapsia kättelemään, sillä kättely televisoitiin  suora lähetyksenä mm. ISTV:ssä. Saulilla on ollut hirmuisen kova hinku - kas kun presidentinvaalit vaalit ovat jo ovella (!) - tunkemaan kaikkiin mahdollisiin Suomi 100 -juhlallisuuksiin, kunhan ne vain televisioidaan. Eikä tässä vielä kaikki, sillä Sauli ei ole tyytynyt olemaan vain paikalla, vaan hän on halunnut myös pitää myös pikku puheen, vaikka sitä ei häneltä edes odotettaisi. Niinistön puhenvuorot ovat tyypillistä sanahelinää, joista paikallaolijat tuskin muistavat jälkeenpäin mitään. 

8. Esimerkkinä tästä voidaan mainita  viime viikolla Talvisodan muistomerkin paljastustilaisuus Helsingin Kasarmintorilla. Patsaas paljasuspuheen piti presidentti Martti Ahtisaari, kuten oli sovittu, sillä hänet oli aikoinaan valittu patasatoimikunnan puheenjohtajaksi. Tämän lisäksi tilaisuudessa puhui patsashankkeen toteutumisesta käytännössä vastannut henkilö. Mutta tämä ei riittänyt tilaisuuteen kutsutulle Sauli Niinistölle, sillä hän halusi myös puhua ja vieläpä kaikkein ensimmäisenä. Tilaisuudessa oli saapuvilla myös presidentti Tarja Halonen, mutta hän ei hinkunut pitämään puhetta. Tämä voidaan tyydytyksellä panna merkille. Patsasjuhlien puheiden pito ei päättynyt vielä torille, sillä paljastustilaisuuden jälkeen porukka siirtyi Säätytalolle, jossa puhui pääministeri Juha Sipilä.

9. Eilen Sauli Niinistö halusi tavata Mäntyniemessä 30-40 vanhaa suomalaista olympiavoittajaa, joille opetusministerön aloitteesta oli presidentin päätöksellä myönnetty myönnetty Suomen Leijonan I-luokan ritarimerkki; merkin saajia on kaikkiaan 48.  Merkit luovutti Kalastajatorpalla kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho - siinä on kanssa varsinainen linssilude (!) - mutta tämän jälkeen merkin saajat kävivät vielä Sauli Niinistön luona Mäntyniemessä. Sauli piti joukon edessä pikku puheen, kuinkas muuten! Kyllä Saulille kelpaavat vaaleissa oikein hyvin olympiavoittajien äänet, myös TUL:n urheilijoiden antamat äänet. Ja tv-kamerat tietenkin välittivät tämänkin tilaisuuden joka kotiin.
10. Lukijoille ei liene jäänyt epäselväksi blogistin Sauli Niinistöä kohtaan tuntema vastenmielisyys. Voin vakuuttaa, ettei se osoita laantumisen merkkejä, vaan päin vastoin voimistuu entisestään. En mahda mitään sille, että minusta Sauli Niinistö on sietämätön tyyppi, joka näyttää olevan valmis tekemään melkein mitä tahansa kansansuosionsa kasvattamisen eteen. Se on hänelle kaiken aa ja oo.

11. Tätä kirjoittaessani kello on 17.30  Kello 18 Kauppatorilla pidetään Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan viralliset avajaiset. Tilaisuus kuulemma rakentuu sadan Suomen lipun installaatio, kun lapset ja nuoret nostavat siniristiliput salkoihin. Lipunnostoon osallistuvat eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin), pääministeri Jha Sipilä (kesk) ja - tietenkin - tasavallan presidentti Sauli Niinistö (kok). Toivotaan, että Niinistö tällä kertaa armahtaisi meitä ja jättäisi puheen pitämättä!  

12. Päivään mahtuu toki myös muutama iloinenkin uutinen.  Paavo Väyrynen on nimittäin saanut 20 000 kannattajakorttia kerättyä ja voi siis kuin voikin osallistua presidentinvaaleihin. Väyrysen mukaan kortteja on kerätty jo "reilusti yli 20 000", mutta niiden keräys jatkuu vielä ensi viikolla kennes ne toimitetaan vaaliviranomaiselle 11. joulukuuta.

13. Hyvä juttu, että Paavo onnistui saamaan kortit kasaan. Nyt vasta vaalikamppailussa päästään tositoimiin, sillä puhutaan mitä puhutaan, niin kyllä asia on niin, että vain Paavo Väyrynen voi tarjota Sauli Niinistölle kunnon vastuksen. Kuten Väyrynen tänään totesi, ehdokkaiden vaalikeskustelut ovat olleet tähän asti aika tylsiä ja niissä on keskusteltu lähinnä vain toisarvoisista asioista. Väyrysen mukaan ydinkysymys tällä hetkellä on EU:n kehittyminen sotilasliitoksi, jota Suomen hallitus ja presidentti Niinistö ajavat.

14. Väyrynen kommentoi Sauli Niinistön ylivoimaista gallup-kannatusta näin: "Kun itsenäisyyspäivä on vietetty, alkaa Niinistön arki ja kansanvallan juhla".

15. Hyvä Paavo! Hyvä Suomi! Blogisti katsoo tänä iltana Teemalta tulevan Rauni Mollbergin ohjaaman Tuntemattoman sotilaan 80 -luvulta. Huomenna on sitten vuorossa se oikea tuntematon, eli Edwin Laineen ohjaama Tuntematon sotilas vuodelta 1955.



Rooman Colosseum juhlavalaistiin illalla sinivalkoisin värein. Oheinen kuva on paikalla olleen tyttäreni ottama. Tilaisuudessa laulettiin Finlandiahymni ja Maammelaulu.
↧

1127. Juhlien mentyä

December 7, 2017, 7:13 am
$
0
0
1. Huh huh! Suomi 100 -juhlallisuudet alkavat olla - luojan kiitos - kohta takana päin! Kyllä niitä valmisteltiin ja suunniteltiinkin niin maan perusteellisesti. Vouhkaaminen asian ympärillä on ollut tosi kovaa. Nyt koittaa, kunhan vielä joulunpyhistäkin joten kuten selvittäisiin, arki ja presidentinvaalit. Vaalijännitys alkaa pikku hiljaa kohota varsinkin, kun istuvalle presidentille saatiin viime hetkillä kunnon vastaehdokas; en kansallisen yhtenäisyyden takia mainitse tässä hänen nimeään.

2. Eilisistä Linnan juhlista puhutaan tieenkin vielä muutama päivä. Katselin juhlia telkkarista, välillä tosin vilkaisin Eurosportiltä snookerin UK championship -otteluja.

3. Kaikki selvisivät Linnan juhlista suhtkoht terveinä ja hengissä. Ketään ei luultavasti jouduttu poistamaan humatilan takia Linnasta. Kimi Räikköseltä unohtui kulemma kutsukortti autoon - kyseessä ei sentään ollut formula 1 -auto - mutta Kimi ehti vielä haka sen ja pääsi kuin pääsikin Minttunsa kanssa sisälle Linnaan.

4. Huomiota on, myös mediassa, herättänyt se, että Linnan oli kutsuttu tällä kerralla poikkeuksellisen paljon urheilijoita, sekä nykyisiä että entisiä. No, presidenttipari toki päättää vapaasti, keitä kutsuvat ja keitä eivät, ei siinä mitään. Kenties kutsuja laadittaessa on myös ajateltu hiukan myös tammikuun pressanvaaleja ja sitä, keitä ihmisiä kutsumalla istuva presidentti voisi parhaiten edistää uudeleen valintaansa. siitähän tässä kaikessa hötäkässä loppujen lopuksi eli "loppupeleissä" on kuitenkin kysymys.

5. Linnassa olivat mm. entiset huippuhiihtät Siiri "Äitee" Rantanen, Helena Takalo, Marja-Liisa Kirvesniemi, entinen Hämäläinen, ja Marjo Matikainen-Kallström. Kaikki näyttivät hyväkuntoisilta ja 90-vuotias Äitee oikein pirteältä. Tuossapa on koossa sellainen nelikko, joka voisi ehkä helpostikkin selvitä vaikkapa helmikuun Etelä-Korean talviolympiakisoisssa viestissä edelleen pstesijoille eli kuuden parhaan maan joukkoon. Nyt kun Venäjälle on annettu porttikielto koko kisoista.

5. Taidettiinpa Linnassa eilen nähdä myös myös vuoden 1992 Albertvillen olympiakisojen voittaja Marjut Rolig (5 km:n hiihto perinteisellä tyylilä) - hänet valittiin samana vuonna maan parhaaksi naisurheilijaksi -  sekä nykyisin uraansa edelleen 38-vuotiaana jatkava Aino-Kaisa Saarinenkin; jossakin lehdessä ihasteltiin Aino-Kaisa muhkeaa hauislihasta. Mikä mahtaa saada kohta 40-vuotiaan naishiihtäjän yhä edelleen jatkamaan uraansa, vaikka on selvää, ettei kansainvälistä menestystä voi enää Etelä-Korean kisoissakaan tulla edes viestinhiihdossa. Linnassa nähtiin myös hiihtäjä Kerttu Niskanen, muttei Virpi Saravuota, entinen Kuitunen. Virpin mies Jari Sarasvuo oli joutunut isoon leukaleikkaukseen; se siitä pitkään jatkuneesta leukailusta sitten tulee!

6. Mieshiihtäjiä Linnassa edustivat nm. Juha Mieto - aivan itseoikeutetusti tietenkin - sekä Matti Heikkinen,  Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi. Sami lopetti uransa viime talveen, mutta lähtee Etelä-Korean kisoihin Ylen asiantuntijana. Jostakin syystä en kyllä oikein sympatiseeraa Jauhojärveä. Yhdistetyn miehistä huomasin Linnassa Samppa Lajusen, joka voitti kolme kultamitalia  vuoden 2002 olympiakisoissa - sekä Hannu Mannisen. Samppa lopetti uransa kauden 2003-2004 jälkeen, vaikka oli tuolloin vasta 24-vuotias.  Hannu Manninen, joka on nyt 39-vuotias ja vuotta lajusta vanhempi, sen sijaan jatkaa yhä uraansa ja tähtää vielä Etelä-Korean olympiakisoihin. Selvää on, ettei Hannu ole enää menestymisen mahdollisuuksia yhdistetyn henkilökohtaisissa lajeissa, mutta hän tähtääkin todellisuudessa lähinnä viestilajeihin. Hannulla tekee kuitenkin varsin tiukkaa päästä Suomen nelihenkiseen viestijoukkueeseen. Hän kyllä hiihtää edelleen melko kovaa, mutta mäessä hän lentää räpiköi kuin vanha varis konsanaan, jos tällainen vertaus sallitaan. Se, mIksi Hannu, jolla on kunnon ammatti lentäjänä, yhä haluaa jatkaa uraansa, on minulle täysi arvoitus. Mutta niinhän tekee myös 40-vuotias Janne Ahonen, jonka parhaista päivistä mäkimiehenä on jo 10 vuotta, ja joka pärjää nykyisin kisoissa vielä Mannistakin kehnommin. Varsin outoa!

7. Myös muiden lajien urheilijoita Linnan juhlissa nähtiin runsaasti. Siellä oli esimerkiksi entisiä rallikuskeja (Markku Alén, Hannu Mikkola, Juha Kankkunen, Tommi Mäkinen ja Marcus Grönholm ainakin), liuta koripalloilijoita (mm. Kari Liimo, Henrik Dettman, Sean Huff ja Teemu Rannikko), pikaluistelija Kaija Mustonen, pesäpalloilijoista muutama ihminen, joista tunnetuin on monta kertaa vuoden pesäpalloilijaksi valittu Toni Kohonen - häntä Sauli Niinistö erehtyi kutsumaan Itä-Länsi -ottelussa "Korhoseksi", soudun kolminkertainen olympiavoittaja Pertti Karppinen, uimareista Jani Sievinen ja Veli-Pekka Liukkonen, jalkaplloilijoista ainakin Jari Litmanen, yleisurheilijoista mm. Lasse Virén, Pekka Vasala - mies, joka on blogistin tavoin edustanut aikoinaan Riihimäen Kiskoa, näytti lihoneen kovasti ja liikkuvan vaivalloisesti - Valentin Kononen, Wilma Murto, 10-ottelja Elmo Savola ja keihääheittäjätär Elina Kinnunen, jääkiekkoilijoista mm. Matti "Mölli" Keinonen, Vellu Ketola, Jari Kurri, Teemu Selänne ja Raimo Helminen jne. Siis yllättävän runsaasti ns. vanhoja partoja lajissa kuin lajissa. 

jatkuu
↧
↧

1128. Presidenttiehdokkaat väittelevät

December 13, 2017, 2:37 pm
$
0
0

1. Tällä viikolla kahdeksan presidenttiehdokasta kohtaavat toisensa kaksi kertaa. Tänään keskiviikkona he olivat MTV:n toimittajien tentattavina ja huomenna torstaina on vuorossa Ylen järjestämä vaalikeskustelu. Maanantaina kutakin ehdokasta haastateltiin erikseen ISTV:ssä.

2. Ehdokkaita on nyt tosiaan kahdeksan, sillä Paavo Väyrynen sai kuin saikin viime tipassa tarvittavan määrän kannatuskortteja kokoon. Väyrysen loppukiri  yllätti, sillä tänään Väyrynen ilmoitti, että kortteja kertyi hieman yli 27 000 kappaletta; ehdokkuuden vaatimuksena on lain mukaan  20 000 kannatuskortin kokoaminen.

3. Maanantaina Paavoa haastatteli Sanoma-talossa pidetyillä presidenttimessuilla IS:n toimittaja Timo Haapala, joka on tullut tunnetuksi varsinaisena rakkikoirana ja rääväsuuna. Haapala latelee ikivanhoja juttuja ja syytöksiä, arvostelee röyhkeästi ehdokkaita - poikkeuksena tietenkin Sauli Niinistö - inttää  hurjasti ja osoittaa kaikin tavoin objektiivisuuden ja asiallisuuden puutetta.

4. Näitä keinoja Timo Haapala yritti maanantaina myös Paavo Väyrystä jututtaessaan, sillä hän veti esille kaikki mahdolliset asiat ja tapahtumat, joista Väyrystä on vuosikymmenten aikana syytetty, moitittu ja kritisoitu. Siinä tuli Vladimirovia, väitöskirjaa, Neuvostoliiton hajoamista, jalasmökkiä ja ties mitä kaikkia oikein solkenaan!  Eikö suuren iltapäivälehden poliittinen toimittaja todellakaan kykene parempaan? Ilta-Sanomilla on useita poliittisia toimittajia, mutta lähes joka kerta lehti valitsee heistä Timo Haapalan poliitikkojen haastattelijaksi. 

5. Väyrynen ei kuitenkaan lannistunut eikä taipunut Haapalan esille vyöryttämien väärien väitteiden ja syytösten edessä, vaan puolustautui vimmalla ja oikaisi toimittajan kaikki virheelliset väiteet selittäen, mistä Haapalan framille ottamissa asioissa todella on ollut kysymys. Kaksi kertaa Värynen moitti Haapalaa tai tämän syytöksiä suorin sanoin typeräksi; tämä erityisesti lämmitti blogistin mieltä. 

6. Kansa on jo kovasti ehtinyt odottanut Paavo Väyrysen paluuta "kehiin" ja ehdokkaaksi, sillä tähän mennessä käydyt vaalikeskustelut ovat olleet varsin latteita ja mitäänsanomattomia. Muut ehdokkaat eivät ole uskaltaneet "haastaa" Niinistöä, vaan ovat tyytyneet vain puhelemaan niitä näitä tuttuja jorinoitaan. Maanantaina juuri Paavo Väyrynen  sai Sanomatalon katsomon innostunutta väkeä täyteen. 

7. Miten tämän iltaista MTV:n tilaisuutta voitaisiin luonnehtia? Ilmassa oli etukäteen enemmän sähköä kuin ehdokkaiden aiemmissa kohtaamisissa. Mutta minusta tämäkin tilaisuus jäi kuitenkin melko vaisuksi. Ennakko-odotukset kohdistuivat lähinnä Väyrysen ja Niinistön kohtaamiseen, ja toki jonkinlaista sananvaihtoa miesten välillä syntyikin, mutta enemmän olisin kuitenkin odottanut. 

8. Kahdeksan hengen porukka näyttää olevan liian suuri, jotta kunnon keskustelua saataisiin aikaan. Toinen kierros olisi sen vuoksi toivottava, sillä silloin Niinistön vastaehdokas pääsisi kunnolla haastamaan istuvan presidentin. Mutta jos toiselle kierrokselle pääsisi Pekka Haavisto, olisi toinen kierros kyllä yhtä tyhjän kanssa, sillä se olisi lähinnä vain kuuden vuoden takaisen vaalin ikävystyttävä uusinta. Toinen kierros saisi tarvittavaa eloa vain siinä tapauksessa, että Niinistön vastaehdokkaaksi selviytyisi Paavo Väyrynen, Matti Vanhanen tai Laura Huhtasaari.

9. Tämän illan keskustelun perustella ehdokkaiden  joukko voitaisiin jakaa kahteen ryhmään, a) vahvat ja b) heiman heikommat ehdokkaat. Edelliseen ryhmään kuuluvat Sauli Niinistön lisäksi Matti Vanhanen, Pekka Haavisto, Paavo Väyrynen ja Laura Huhtasaari. Toiseen ryhmään jäisivät siten Tuula Haatainen, Merja Kyllönen ja Nils Torvalds.

10, Nils Torvalds on kieltämättä "hyvä suustaan", kuten vanha sanonta kuuluu. Miehellä näyttää olevan myös tietoa, järkeä ja arvostelukykyä. Tänään Nils oli vetänyt jalkoihinsa kirjavat sukat, mikä on herättänyt positiivista huomiota. Mutta tosiasia kuitenkin on, että entinen stalinisti ei näissä keimeissä noilla avuilla kuitenkaan pärjää, vaikka onkin hoksannut ryhtyä kannattamaan Natoon liittymistä. Äänestäisin itse mieluummin Torvaldsia kuin esimerkiksi Pekka Haavistoa, mutta näissä arvioinneissa ja ennustuksissa on toki otettava huomioon myös tietyt realiteetit.

11. Pidän paljon myös Merja Kyllösen kursailemattomasta ja rauhallisesta tyylistä, huumorista ja jopa hänen joistakin kannanotoistaankin. Omalla arvosasteikollani Merja Kyllönen päihittää selvästi Pekka Haaviston ja Tuula Haataisen, mutta  vaikka Kyllönen kerännee 28. tammikuuta jonkin verran enemmän ääniä kuin Hatainen, hän ei kuitenkaan selvitä tietään viiden kärkiehdokkaan joukkoon. Haatainen on varmaankin pätevä kansanedustaja, mutta presidentinvaalikeskusteluissa hän jää auttamatta statistiksi; tarvittava karisma puuttuu.

12. Entäpä sitten Pekka Haavisto? Mies toki argumentoi leppoisasti ja osoittaa ainakin näennäisesti suurten linjojen ja detaljien hallintaa, mutta samalla hänen esiitymisestään paistaa läpi tietty pätemisen tarve, joka on saanut hänet asettumaan toisen kerran vihreiden ehdokkaaksi. En pidä Haavistosta ja hänen esiintymisestään - mitäpä sitä kieltämään. Haavisto vihjailee olevansa jonkinlainen rauhanvälittäjä, mutta ainakin viimeisiltä vuosilta hänen näyttönsä tältä saralta puuttuvat kokonaan. Ei ollut siten mikään yllätys, että Martti Ahtisaari ei valinnut Pekka rauhanvälitystoimistonsa johtajaksi ja työnsä jatkajaksi, vaan hänen valintansa osui Alex Stubbiin, mikä oli Maralta täysin oikea päätös. Nytkään eli tänä iltana MTV:n tilaisuudessa Haavisto  ei haastanut Sauli Niinistöä oikeastaan missään kysymyksissä, ei edes yrittänyt haastaa, ja tällainen "nahjustelu" tulisi tietenkin jatkumaan myös toisella vaalikierroksella, jos Haavisto sinne selviäisi. Pekka kerää vaaleissa homojen äänten lisäksi vihreiden ääniä, mutta minusta olisi perin ikävää, jos meidän pitäisi taas todistaa toisella kierroksella "kamppailua" Haavisto vs Niinistö. Se olisi varsin tylsä näytelmä, jota ei voitaisi haukottelematta seurata.

13. Matti Vanhasen asemaa heikentää, vaalirahakohon ja hänen pääministeriaikaisten naisseikkailujensa lisäksi, se, että keskusta teki tyhmästi asettamalla Matin presidenttiehdokkaaksi jo kesällä 2016. Näin kepu teki siksi, ettei Paavo Väyrynen voisi haikailla neljättä kertaa keskustan ehdokkaaksi. Vanhasella riittäisi pätevyyttä ja taitoa vaikka mihin - tänäänkin hän erottui selvästi edukseen, jos vertailukohdaksi otetaan Sauli Niinistö ja tämän ylimielinen, vastahakoinen ja puolivenkoileva esiintymistyyli. Vanhasessa on minusta enemmän valtiomiesainesta kuin Saui Niinistössä, joka on päässyt asemaansa lähinnä kansansuosionsa avulla, jota Niinistö on näissä vaaleissa intoutunut haalimaan aivan ennennäkemättömällä tavalla. Mutta Vanhaselta alkaa kadota karisma, eikä hän uskaltanut tälläkään kertaa MTV:n studiolla haastaa Sauli Niinistöä mistään asiasta. Mies on viilipytty, mutta näissä vaaleissa tarvittaisiin räjähtävyyttä ja aimo annos temperamenttia, jota tapetinharmaasta Vanhasesta ei löydy. Voisin ennustaa, että Vanhanen ei tule selviytymään 28. tammikuuta pidettävällä kierroksella kolmen parhaan ehdokkaan joukkoon; neljäskin tila voi tuottaa Matille vaikeuksia.

14. Maanantain esityksen perusteella odotin Paavo Väyryseltä räväkkäämpää panosta ja esiintymistä mitä ohjelmassa sitten nähtiin. Fyysisesti Paavo ei ollut nyt parhaimmillaan; alkaisiko ikä (71 vuotta) jo painaa Paavoa? Paavo oli melko vaisu, mutta toki hän sai sanotuksi joitakin täärkeitä asioita, vaikka tilaisuutta vetäneet toimittajat yrittivät estellä joissakin kohdissa Paavon puheenvuoroja.  Paavo vetosi Suomen puolueettomuuten, missä suhteessa hän erosi yksinomaan sotilaallista liittoutumattomuutta korostavasta Sauli Niinistöstä ja muista ehdokkaista. Paavo arvosteli Niinistöä myös siitä, että tämä on viemässä Suomea EU:n sotilasliittoon, samoin siitä, että Niinistö oli toimivaltansa ylittäen neuvotellut EU:n korkean edustajan (ulkoministerin) Federica Mogherinin kanssa EU:n sotilasliitosta Kultarannassa viime kesänä. Näistä asioista voidaan toki olla eri mieltä, mutta ilmeistä on, että Suomi kannattaa ja myös ajaa innolla EU:n sotilasliiton syntymistä. Niinistö keskusteli Federica Mogherinin kanssa sotilasliitosta Kultarannassa, joten Niistön vääntely siitä, että kyse olisi ollut vain "ystävällisestä keskustelusta", on saivarelua ja kuivaa juridikkaa, jota Niinistö, vaikka onkin juristina melko aika keskinkertainen, silti mielellään näissä yhteyksissä korostaa. 

(loput huomenna torstaina)
↧

1129. Sauli Niinistön kannatus laskussa

January 5, 2018, 1:02 pm
$
0
0
Presidentti ja ehdokas työnsä ääressä eli pudottamassa avauskiekkoa jäähän ottelussa TPS-Tappara. Miten ällöttävää kansansuosion tavoittelua! Niinistö on lupautunut myös viikon kuluttua Hakunilassa pidettävien SM-hiihtojen suojelijaksi. Ällöä sekin. Tuollaista markkinapelleäkö tässä pitäisi äänestää? Ei ikinä!


1. Yle julkisti tänään presidenttiehdokkaiden kannatuskyselyn tulokset. Taloustutkimus haastatteli Ylen toimeksiannosta 27.12.2017 - 3.1.2018  kaikkiaan 1363 suomalaista; melko pieni määrä siis. Tutkimuksen virhemarginaali on n. 1-1,9 prosenttiyksikköä. Ehdokastaan ensimmäisellä kierroksella ei osannut (tai halunnut) kertoa 13 prosenttia vastaajista. Edellisen kerran Yle teetti vastaavan kyselyn marraskuussa eli vain kuukautta aikaisemmin.

2. Kyselyn merkittävin tulos on tietenkin istuvan presidentin Sauli Niinistön kannatuksen käntyminen selvään laskuun vain yhden kuukauden aikana. Niinistön kannatus presidentiksi on Ylen mielipidetiedustelun mukaan pudonnut 72 prosenttiin marraskuussa mitatusta 80 prosentista. Todella merkittävä suosion lasku.

3. Kyselyn mukaan toiseksi suosituin ehdokas on edelleen vihreiden Pekka Haavisto 11 prosentin kannatuksella. Kyselyssä kolmanneksi selvisi Laura Huhtasaari 5 prosentin kannatuksella. Sitten tulee  Paavo Väyrynen, joka osallistui nyt vasta ensimmäisen kerran tähän kyselyyn; tältä kannalta siis aika hyvä alku. Tämän jälkeen tulevat Tuula Haatainen 3 %), Matti Vanhanen (2 %), Merja Kyllönen (2 %) ja hännänhuippuna Nils Torvalds (1 %). 

4. Matti Vanhasen surkea tulos ja selvä häviö Paavo Väyryselle on tietenkin merkittävä asia. Keskusta teki todella typerästi nimetessään Vanhasen ehdokkaaksi jo vuoden 2016 kesällä. Matin sydänongelmat ovat myös alentaneet hän kannatulukujaan.

5. Kyselytuloksen kommentointi on ollut totuttuun tapaan outoa, muttei toki odottamatonta. Sauli Niinistön selvää voittoa ovat ehtineet jo lähes vuoden verran riekkuen toitottaa "kurkku suorana" kaikki poliittiset toimitajat laidasta laitaan laitaan. Aika kummallista, miten heppoisilla perusteilla nämä "kaiken maailman" timohaapalat, pirjoauviset ja markojunkkarit sekä kymmenet muut toimittajat ovat olleet innolla tekemässä vaalityötä yhden ehdokkaan eli Sauli Niinistön puolesta ja samalla ilkkumassa ja suorastaan halveksimassa ja herjaamassa muita ehdokkaita ja aliarvioimassa heidän kannatustaan. 

6. Olen havainnut, että ehdokkaiden kannatusluvut ovat vaihdelleet melko paljon eri kyselyissä. Helsingin Sanomien joulukuussa Kantar TNS:llä teettämän mielipidekyselyn mukaan Niinistön kannatus oli "vain" 70 prosenttia ja Haaviston 11. Muiden ehdokkaiden kannatus jäi kolmeen prosenttiin tai sen alle. Tämän tutkimuksen virhemarginaali oli noin kolme prosenttia suuntaansa.

7. Iltalehden taloustutkimuksella viime elokuussa teettämän mielipidekyselyn mukaan Sauli Niinistöä kannatti ensimmäisellä kierroksella ainoastaan 60 prosenttia. Tässä on siis "heittoa" Ylen marraskuussa teettämän kyselyyn verrattuna peräti 20 prosenttiyksikköä.

8. Kyselyjen erilaiset tulokset saattavat johtua mm siitä, mitä ihmisiltä on haastatteluissa tarkkaan ottaen kysytty. Vaalien ensimmäiseen kierrokseen on aikaa kolmisen viikkoa. Ennen sitä julkaistaan ainakin Hesarin uusimman kyselyn tulokset. Itse odottelen mielenkiinnolla Iltalehden uuden kyselyn tulosta. Jos sen mukaan Sauli Niinistön kannatus olissi noin 55 prosentin tasolla, olen varma siitä, että vaalissa tarvitaan toinen kierros.

9. Minun on vaikea uskoa sitä, että Matti Vanhasen kannatus vaalien ensimmäisellä kierroksella jäisi 2 %:iin, Tuula Haataisen 3 prosenttiin,  Paavo Väyrysen 4 prosenttiin tai Laura Huhtasaaren kannatus 5 prosenttiin. Kyllä heidän kannatuksensa tulee olemaan selvästi suurempi.

10. Lopuksi oma ennustukseni ehdokkaiden ääniosuuksien jakautumisesta vaalien ensimmäisellä äänestyskierroksella:

Nils Torvalds 2 %, Merja Kyllönen 4 %, Tuula Haatainen 6 %, Paavo Väyrynen 8 %, Matti Vanhanen 9 %, Laura Huhtasaari 10 %, Pekka Haavisto 13 % ja Sauli Niinistö 49 %.

11. Tarvitaan siten toinen äänestyskierros.  

12. Voi olla, että ennustukseni menee pieleen ja että vaalissa selvitään yhdellä kieroksella.  Tärkeintä on, että kansa pääsee sanoman sanansa ja myös äänestämään muuta kuin yivoimaista ennakkosuosikkia. Itse toimin näin, sillä  en pidä lainkaan Sauli Niinistöstä ja hänen tyylistään poliitikkona, presidenttinä ja ihmisenä. 

13. Sauli Niinistö on ylimielisyyteen taipuva venkoilja, jonka päätavoitteena on koko ensimmäisen kauden ajan ja erityisesti vuonna 2017 ollut kansansuosion tavoittelu. Se on ollut minusta vastenmielistä ja suorastaan ällöttävää. Olen varma, että muista ehdokkaista kuka tahansa kykenisi hoitamaan presidentin tehtävän erinomaisen hyvin ja tekisi sen  tyylillä ja taidolla kansansuosiota tavoittelematta.
↧

1130. Toista kierrosta tuntuu pukkaavan

January 19, 2018, 12:36 am
$
0
0
                                                Kakkoskierroksen taistelupari

1. Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkoi toissa päivänä keskiviikkona. Äänestysaktiivisuus on ollut hieman vilkkaampaa kuin kuusi vuotta sitten. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta. Jos kukaan ehdokkkaista ei saa tuolloin yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan vaalissa toinen äänestys kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä sunnuntaina 11. helmikuuta.

2. Mutta tarvitaanko vaalissa toinen kierros? Kas, siinäpä kysymys!

3. Eilen ja tänään on julkaistu kahden uuden kannatuskyselyn tulokset. Alma Median Tietoykkösellä teettämän kannatusmittauksen tulokset julkistettiin eilen. Kyselyssä haastateltiin 1 500 ihmistä 9.1.-16.1.2018. Kantansa kertoi 1 362 vastaajaa.  Heistä 58 prosenttia sanoi aikovansa äänestävänsä Sauli Niinistöä, Pekka Haavistoa 14, Paavo Väyrystä 7, Laura Huhtasaarta 6, Matti Vanhasta 5, Tuula Haataista 4, Merja Kyllöstä 4 ja Nils Torvaldsia 2 prosenttia.

4. Näin ollen Sauli Niinistön kannatus oli pudonnut marras-joulukuussa 2017 tehdystä kannatusmittauksesta selvästi eli peräti 12 prosenttiyksikköä. Niinistön kannatuksen laskusta voidaan käyttää myös sanoja "roimasti", "jyrkästi", "totaalisesti" tai "valtavasti". Pekka Haaviston kannatus on pysynyt samana, eli Niinistön kannatuksen alamäki ei ole satanut Haaviston laariin. Sen sijaan kaikki muut ehdokkaat ovat lisänneet kannatustaan. Suurin nousu on Paavo Väyrysellä, sillä hän kannatti joulukuussa ainoastaan 2 prosenttia kantansa ilmaisseista vastaajista. Huhtasaarella ja Haataisella on nousua 2 ja muilla ehdokkailla eli Vanhasella, Kyllösellä ja Torvaldsilla kullakin 1 prosenttiyksikköä.

5. Alma Median kannatusmittauksen perusteella voidaan pitää melko varmana, että vaalissa tarvitaan toinen äänestyskierros. Aika todennäköistä nimittäin on, että ainakin Paavo Väyrysen kannatus tulee edelleen kasvamaan ja samaa voitaneen sanoa myös Huhtasaaren, Vanhasen ja Haataisen kannatusluvuista.

6. Helsingin Sanomien Kantar TNS Oy:llä teettämän kannatusmittauksen tulokset julkistettiin tänään. Ne ovat yhdensuuntaiset  Alma Median kyelyn kanssa sikäli, että Sauli Niinistön kannatus on laskussa eikä Pekka Haaviston kannatus ole tämän johdosta noussut tippaakaan. Sauli Niinistöä kannattaa Hesarin kyselyn mukaan nyt 68 prosenttia kantansa ilmoittaneista vastaajista ja Pekka Haavistoa 11 prosenttia.  

7. HS:n edellisen eli  joulukuussa tehdyn mittauksen mukaan Niinistöä kannatti vielä 75 prosenttia vastaajista ja Haavistoa samat 11 prosenttia kuin nytkin. Niinistön kannatuksesta on siis kuukauden aikana sulanut 7 prosenttiyksikköä, mutta Haavisto ei ole kyennyt hyödyntämään tätä mitenkään.  Hesarin mittauksen mukaan Niinistön kannatuskäyrä näyttää sojottavan koko ajan alaspäin, sillä tammikuun toisella viikolla häntä kannatti vielä 71, mutta kolmannella viikolla enää 66 prosenttia vastaajista. 

8. Paavo Väyrynen porskuttaa myös HS:n kannatuskyselyssä aivan omassa luokassaan. Hän on nostanut kannatustaan kuukauden aikana viisi prosenttiyksikköä, häntä kannattaa nyt 8 prosenttia vastaajista. Laura Huhtasaaren kannatus on pysynyt  samana (4 %) mutta Matti Vanhasen ja Merja Kyllösen kannatusluvut ovat nousseet yhdellä prosenttiyksiköllä ja on nyt kummallakin 3 prosenttia. Haataisen ja Torvaldsin kannatus on puolestaan laskenut yhdellä prosenttiyksiköllä.

9. On selvää, että Paavo Väyrysen uho kasvaa samaa tahtia kannatusmittausten nousun kanssa. Tänään Väyrynen kertoi HS:n haastattelussa, että hänen kannatuksensa on todellisuudessa reilusti korkeampi kuin gallup näyttää. Väyrynen viittaa kuuden vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin hänelle povattiin gallupeissa vain 10 prosentin kannatusta, mutta hän sai ennakkoäänistä 18 prosenttia. Väyrysen mukaan keskustalaiset ovat kyselyissä arkailleet kannattavansa häntä. Väyrysellä on tänään perjantaina kuusi vaalitilaisuutta.

10. Myös Matti Vanhanen uskoo toiseen kierrokseen ja selittelee, ettei gallup-kehitys hänen osaltaan vastaa sitä tuntumaa, jonka hän on saanut vaalikentällä liikkuessaan. Päävastustajanaan Vanhanen pitää Niinistöä, ei Väyrystä. Tänään perjantaina Vanhasella on seitsemän vaalitilaisuutta. Vanhanen katsoo onnistuneensa tv-paneeleissa hyvin.

11. Yksi asia vaikuttaa uusimpien gallupkyselyjen valossa selvältä: Pekka Haaviston eväät on syöyty ajatellen toiselle kierrokselle pääsyä. Hän ei ole pystynyt hyödyntämään Sauli Niinistön kannatuksen laskua mitenkään. Erityisen tukala ja suorastaan kammottavan huono Haaviston tilanne on Helsingissä, jossa hän kävi kuusi vuotta siten täysin tasaväkisen kilvan Niinistön kanssa. Nyt Helsinki on hylännyt Haaviston, sillä HS-gallupin mukaan häntä kannattaa pääkaupungissa vain 12 prosenttia vastaajista; vuonna 2012 Haavisto sai Helsingissä annetuista äänistä peräti  34,5 prosenttia ja Niinistö 37,2 prosenttia. Niin muuttuu maailma, ylioppilas-Pekka!

12. Matti Vanhasen kannatuksen alhaisuus on karmea asia keskustan puheenjohtajan, pääministeri Juha Sipilän kannalta. Hän kertoi hiljan pääministerin haastattelutunnilla kaikelle kansalle, että siihen, jatkaako hän keskustan puheenjohtajana, vaikuttaa osaltaan myös se, miten keskustan ehdokas, siis Matti Vanhanen, jonka Sipilä huudatutti puolueensa presidenttiehdokkaaksi jo kesällä 2016, pärjää vaaleissa. Katkeraa kalkkia Sipilälle juottaa keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen, joka aivan ilmeisesti päihittää Vanhasen selvin numeroin vaalien ensimmäisellä kierroksella ja saattaa hyvinkin edetä toiselle kierrokselle. Se olisi todella paha takaisku pääministeri Juha Sipilälle.

13. MIöltä siis näytää, tulisiko toinen äänestyskierros? Minusta näyttää oikein hyvältä, sillä uskon vankasti, että toinen kierros tarvitaan. Jos pidetään lähtökohtana Alma Median kyselyn tuloksia, niin on helppo nähdä miten vaivattomasti tämä tapahtuu. Väyrynen, Huhtasaari, Vanhanen ja Haatainen tulevat nostamaan kannatustaan reippaasti, Väyrynen  ainakin kolmella tai neljällä ja kolme muuta ehdokasta kukin parilla prosenttiyksiköllä. Tällöin ollaan toisella kierroksella, jossa todennäköisesti ovat vastakkain Sauli Niinistö ja Paavo Väyrynen.
↧
Search

1131. Presidenttiehdokaat vielä kerran

January 27, 2018, 9:19 am
$
0
0

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen lähestyessä on syytä luoda loppukatsaus ehdokkaisiin ja heidän henkilökohtaisiin ominaisuuksinnsa pähkinänkuoressa; siis asioihin, joita heistä tulee ensimmäisenä mieleen. Kas tässä:

Merja Kyllönen

Suomussalmi, vasuri, topakkuus, meppiys, laborantti, Suomussalmen apteekki, liikenneministeri, korpikommunismi, runojen rustaaminen, räväkkyys, potkujen jakelija, Justiina-tyyli, Natokammoisuus, rankamettä


Nils Torvalds

SKP:n jäsenyys 1969-1982, kommunismi, hurri, pakkoruotsi, taistolaisuus, EU-parlammentti, Vanhan valtaus, Moskovan yliopisto, toimittaja, Linus, vaalisukat, takinkääntö, tuulen haistelu, Nato Nato ja Nato 


Tuula Haatainen

perusdemari, sairanhoitaja, apulaiskaupunginjohtaja, sosiaalitantta, pitkäpiimäisyys, paljon puhetta vähän villoja


Laura Huhtasaari

Pori, koti uskonto ja isänmaa, vaaleus, populismi, erityisopettaja, Mikronesia, Suomi takaisin, Trump, rukousaamiaiset (Washingtonissa), maahanmuuton tiukentaminen, luomiskertomus, evoluutio, rajatarkastukset, turvapaikkapolitiikka, ääniharavuus, gradu, maamiinat, Ottawan sopimus, EU:n liittovaltiovaltiokehitys 


Matti Vanhanen

pääministeriys, Merja (ex-vaimo), avioero, Ruusunen Susan (ex-sussu), Pääministerin morsian -kirja, vaaliavustukset, Merisalo Arto, esteellisyys, Vuoksenrannan Virolaiset -suku, naisasiat, Tatu (professori), änkytys (korjaantumassa), KSM, Mertala Sirkka (ex-kihlattu), Rukan hanget, Merikukka, lautakasajupakka, Nuorisosäätiö, uuniperunat, Raha-automaattiyhdistys, Perheyritysten liitto, Huhtamaa Heidi, Nurmijärvi


Paavo Väyrynen

jalasmökkijupakka, lentoemon nipistely (kiistetty), Kekkonen, Keminmaa, ulkomisteriys, Ahti Karjalainen, Neuvostoliitto, väitöskirja, Vladimirov Viktor, vitutus ("voiko siihen kuolla"), EU-kriittisyys, eurovastaisuus, Vuokko, vaalimukit, KGB-suhteet, Pohjantähti-opisto, Dostojevskin tuotanto (pikaluku) 


Pekka Haavisto 

homous, vihreys, ylioppilas (ikuinen), kesken jääneet opinnot (ikuisiksi ajoiksi), sivari, Antonio Flores, rekisteröity parisuhde, ateisti, jankuttaminen (turha), nikkarointi


Sauli Niinistö

venkoilu, virnistely (á la Lennu), Lennu (kateissa), Jenni (raskaana), vaalivauva (tulossa), ikämiehisyys, kouluarvosanat (surkeat), tyydyttävät tiedot (opintokirja täynnä), gradu (kateissa), rullaluistelu, esittelijä (hovioikeus) ,Hupu Tupu ja Lupu, tupakointi (nyk. salaa), omahyväisyys, keihäänheitto (45 m), Storyville, Tanja Karpela, kihlaus, kihlauksen purkautuminen, leskeys, tsunami, kiipeily (puhelintolppaan), puolivallattomuus, kansansuosion tavoittelu (hitonmoinen), keskinkertaisuus, kävelykaduilla tepastelu, puolivillaisuus, maakuntamatkat (turhat), kättelyintoisuus, transponderit, selfiekuvat (mielihyvin), mulkoilu, silmäpussit, small talk, mielikuvilla ratsastaminen, kissanristiäiset, Putin, Kultarannan teltta, palkanalennus (suosion tavoittelemiseksi), epäselvyys, musta hiili, arvojohtajamattomuus 

Hyväksi lopuksi blogistin osin toiveisiin perustuva vaalienneuste ensimmäiseltä kierrokselta:

Ehdokkaat Torvalds ja Kyllönen ääniä yht.  9 %
Ehdokkaat Haatainen ja Vanhanen  yht. 13 %
Ehdokkaat Väyrynen, Huhtasaari ja Haavisto  yht.  32 %
Ehdokas Niinistö  46 %
↧
↧

1132. Sauli Niinistön suosion syistä

January 30, 2018, 6:40 am
$
0
0



1. Presidentinvaalit ovat ohitse - luojan kiitos! Tylsät vaalikeskustelut ja kuukausikaupalla jatkunut Sauli Niinistön ylivoimasta toitottaminen mediassa alkoi jo ottaa päähän. Valtamedia, tv-ja radiokanavat sekä lukemattomat politiikan toimittajat ja tv-uutisankkurit tekivät vaalityötä Niinistön hyväksi koko ajan.  

2. Median tuki ja äänestysikäisten ihmisten manipulointi auttoi suuresti Sauli Niinistöä tekemään historiaa. Suomessa tasavallan presidenttiä, ei edes Mauno Koivistoa,  ei ole aiemmin valittu suorassa kansanvaalissa ensimmäisellä kierroksella.

3, Mikä selittää Sauli Niinistön kansansuosiota, joka lähentelee jo henkilöpalvontaa? Sille ei löydy selkeää yksittäistä syytä. Olisiko se Niinistön ensimmäisellä kaudella harjoittama ulko- ja turvallisuuspolitiikka vai onko ilmiölle muita ja myös politiikan ulkopuolisia syitä? On puhuttu paljon kansainvälisen tilanteen epävakaudesta ja kiristymisestä sekä Itämeren turvallisuustilanteen huonontumisesta. Sauli Niinistön on sanottu onnistuneen ulkopolitiikan hoitamisessa hyvin.

4. Itse en usko tähän selitykseen, sillä se ei tietenkään ole ainoa tai suurin syy Niinistön suosioon. Onko Niinistö tehnyt jotain uutta ja erinomaista ulko- ja turvallisuuspolitiikassa? Minusta ei, sillä Suomen ulkopolitiikka on ollut samanlaista jo Tarja Halosen ja Martti Ahtisaarenkin kaudella. Siinä, että Niinistö tapaa Kiinan ja Yhdysvaltain presidentit ja säännöllisesti Vladimir Putinia, ei ole mitään uutta ja ihmeellistä. Niinistön ja Trumpin vajaa puoli tuntia kestänyt rupattelu Valkoisessa talossa oli normaali tutustumis- ja vierailukäynti, jollaiseen Trumpilla on riittänyt aikaa monien muidenkin maiden presidenteille tai pääministereille. Kiinan presidentti Xi teki välilaskun Helsinkiin ollessaan matkalla tapaaman Trumpia Washingtonissa. Vierailun näkyvin anti oli pandojen vuokraamisesta Suomelle tehty sopimus. Samanlaisen välilaskun Helsinkiin teki hieman myöhemmin Japanin pääministeri Abe.

5, On väitetty, että eräs suosion yhtenä syynä olisi se, että Niinistö on palauttanut instituutiolle tietynlaista arvokkuutta kansanomaisen Tarja Halosen jälkeen. Tähän selitykseen en kyllä usko alkuunkaan. Totta on, että presidentinvirka on viihteellistynyt ja karvevalisoitunut ja että tämä kehitys alkoi jo Matti Ahtisaaren ja jatkui selvästi Tarja Halosen kaudella, Mutta tässä suhteessa aivan uusiin sfääreihin on päästy vasta Niinistön ensimmäisellä kaudella. 

6. Niinistö on ottanut monin tavoin kaiken irti kansansuosiota kasvattaakseen.  Maakuntamatkat, joihin nykyoloissa ei toki olisi enää minkäänlaista tarvetta sekä monet  "kissanristiäiset" ja toritapahtumat ovat täyttäneet Sauli Niinistön kalenterin varsinkin viime vuonna, jotka oli samalla Suomi-1000 -juhlavuosi ja jolloin hänen vaalikampanjansa pantiin vireille. Niinistö nähtiin tuon tuostakin erilaisissa juhlissa, kävelykaduilla ja toreilla kättelemässä ihmisiä ja vaihtamassa ihmisten kanssa muutaman sanan sekä poseeramassa selfiekuvissa. Kännykkäkameroiden selfiekuvat ovat korvanneet nimikirjoitukset, Sauli-selfieitä niitä löytyy jo tuhansissa suomalaisissa kodeissa.  

7. Presidentti Niinistöstä on tullut aivan samanlainen julkkis ja rockstara kuin huippu-urheilijoista ja viihdetaitelijoista. Tätä julkkisasemaansa Niinistö on hyödyntänyt sataprosenttisella innolla aina kun siihen vain ollut pienikin mahdollisuus, sillä se on lisännyt huimasti hänen jo muutenkin lähes henkilöpalvonnan tasolle noussutta  kansansuosiotaan. Sauli tuntuu suorastaan kosiskelevan julkisuutta ja hänen monet  toimensa on tehty lisäsuosion haalimistarkoituksessa. Kukaan ei puhu toreilla ja turuilla Niinistön kanssa ulko- tai turvallisuuspolitiikaasta, vaan small talkissa on kyse aivan muista asioista. Tyypillistä on, että Sauli kysäisee muina mieheinä vaikkapa, että "mitenkäs se teidän kesänne on mennyt", kättelee ihmisiä, poseeraa selfiekuvissa ja läväyttää päälle tutun virnistyksensä. Tämä uppoaa kansaan ja varttuneemmat naiset suorastaan voihkivat, että on se niin ihana, tämä meidän Sauli! 

8. Niinistöä pidrtään ikään kuin jonaan antiikin sankarina, jolla on ollut elämässä koettelemuksia ja suruja, mutta myös suurta menestystä. Ihmiset muistavat Saulin ensimmäisen vaimon Marja-Leenan kuolema 1995  liikenneonnettomuudessa, tsunamin ja siltä pelastutuminen pojan kanssa tolppaan kiipeämällä, Saulin tuttavallisen virnistyksen yms. asiat. Niinistön tarina vetoaa ihmisiin. Erilaiset kannatusmittaukset ovat jo parikymmentä vuotta kertoneet hänen laajasta suosiostaan. Niinistön ja Jenni Haukion vierailut maakunnissa, toreilla ja turuilla ovat aina ylesiömenestys ja paikalle saapunut väki ottaa heidät vastaan kuin kuninkaalliset konsanaan. Pohjoismaisia kuninkaallisia Sauli ja Jenni tapaavat usein, vähintään kerran tai pari vuodessa. Heitä on alettu pitää Suomen kuninkaallisina. Nykyisin Sauli pitää toreilla tai esimerkiksi Itä-Länsi -ottelussa pikku puheen, jossa hän kertoo jostakin ajankohtaisesta aiheesta, kuten esimerkiksi nuorten syrjäytymisestä ja eriarvoistumisesta. 

9. Tällaiset eleet ovat menneet kansaan täydestä kuin häkä päähän eikä kukaan kysy, että onkohan presidentti joskus tehnyt tai edes yrittänyt tehdä jotakin konkreettista syrjäytymisen tai eriarvoistumisen estämiseksi. Ei toki olekaan, mutta jos tätä touhua joskus ihmeteltäisiin, saataisin saulimainen kaarteleva ja epämääräinen vastaus, että eihän semmoinen oikein edes kuulu presidentin toimivaltuuksiin. Presidentti-instituution kohdalla Suomesta puuttuu kriittinen media. Sauli Niinistöä politiikan toimittajat kohtelevat samalla tavalla kritiikittömästi kuin seurapiiritoimittajatkin. He suorastaan kilpailevat, kuka tai mikä lehti tai tv-toimitus kykenee (ilkeää) parhaiten  mielistelemään presidenttiä ja kehua hänen ulko- ja turvallisuuspoliittisia saavutuksiaan, joissa ei todellisuudessa olisi juuri mitään kehumista.

10. Sauli Niinistön ei tarvitse itse asiassa tehdä, matkojen ja vierailujen ja tapaamisten lisäksi, kovinkaan paljon varsinaisia tekoja, vaan virka hoituu lähinnä puhumalla ja näyttäytymällä kansalle juhlissa ja tapahtumisssa. Niinistön kansansuosio perustuu pitkälti mielikuviin, joilla ei välttämättä tarvitse olla mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Niinistön puhetapa on koukeroinen, epämääräinen ja pohdiskeleva. Tässä hän tuo mieleen toisen kansansuosikin eli Mauno Koiviston. Viimeisimmäkin vaalikampanjan aikana Niinistö yritti, kun häntä siihen toisten ehdokkaiden toimesta suorastaan patistettiin, kyllä kertoa, mitä hän Nato -puheillaan ja Nato-optiolla oikeastaan tarkoittaa, mutta hänen pohdintansa olivat jälleen niin epäselviä, ettei niistä ottanut Erkkikään tolkkua! Mutta äänestäjät eivät olleet tästä moksiskaan. Kun ihmisille on jo monta vuotta kaikissa medioissa vakuutettu, että Niinistö  ja vain hän on kyllin taitava ulkopolitikko ja sopiva vastapeluri Putinille, he uskovat tämän ja keskittyvät presidentin muiden eli politiikan ulkopuolisten asioiden hehkuttamiseen.

11. On sanottu, että Sauli Niinistön persoonassa yhdistyvät kova ja pehmeä, sillä hän kykenee olemaan yhtä aikaa rento ja tiukka; jätkämies ja nipottaja. 1990-luvulla hän nousi valtakunnalliseen julkisutteen toisella eduskuntakaudellaan, jolloin hänet valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi ja Lipposen hallituksen oikeusministriksi ja vuonna 1996 Iiro Viinasen jälkeen valtiovarainministeriksi. Tässä tehtävässään Niinistöstä kehitty ankaran säästölinjana kannattaja ja ajaja, joka jankkasi talouskurista sekä äksyili, nipotti ja itketti ministereitä ja virkamiehiä. Tämä oli aitoa Niinistöä, sillä ennen politiikkaan tuloaan hän oli suhteellisen kuivakiskoinen juristi toimittuaan kymmenisen vuotta hovioikeuden esiittelijänä; se voi olla toisinaan melko ikävää ja kuivaa hommaa, kuten blogisti omasta kokemustaantietää, hänelle tosin riitti kaksi vuotta hovioikeuden esittelijänä.  Eduskuntaan Niinistö valittiin vasta kolmanella yrityksellä vuonna 1987, jolloin hän oli jo 41-vuotias. Paavo Lipposen hallituksista on mieleen on jäänyt rullaluisteleva valtiovarainministeri, joka sivuille vilkuilematta teki rajuja leikkauksia ja siinä sivussa vei Suomea euroon, vaikka Paavo Väyrynen yritti panna parhaan kykynsä mukaan hanttiin. 

12. Kokomuksen puheenjohtajana Niinistön pehmeämpi puoli pääsi esiin ja hänestä kaavailtiin puoleen presidenttiehdokasta jo vuoden 2000 vaaleissa. Niissä Niinistöllä olisikin ollut hyvät menestymismahdollisuudet, sillä olihan hänellä kiva kihara tukka ja leveä hymy tai oikeastaan virnistys! Pidän Niinistöä melko tyypillisenä tv-kauden politiikko, joka nousi pinnalle televison ansiosta. Ninistö sai jo vuoden 1991 eduskuntavaaleissa noin 16 000 ja vuoden 1995 vaaleissa 19 000 ääntä. Siirryttyän Turun vaalipiiristä Uudenmaan vaalipiiriin, Niinistö sai vuoden 1999 vaaleissa todellisen äänivyöryn eli hieman yli 30 000 ääntä.  Niinistö ei kuitenkaan suostunut presidenttiehdokkaaksi, vaan vetosi siihen, ettei hän puolivallattomana leskimiehenä olisi tehtävään edes kovin sopiva. Kokoomuksen ehdokaaksi tuli puhemies Riitta Uosukainen, joka osoittautui vaaliväittelyissä huonoksi valinnaksi.    

13. Vuoden 2006 presidentinvaaleihin Niinistö silti tähtäsi vakavissaan ja alkoi siinä tarkoituksessa etsiä nuorta ja muutenkin sopivaa puolisoa. Kansa kohahti, kun saatiin tietää, että Niinistö seurustelee Tanja Karpelan (synt. 1970) kanssa. Niinistö ilmeisesti katsoi, että entinen missi ja malli, joka oli valittu eduskuntaan vuonna 1999 ja edennyt Matti Vanhasen hallituksen kultuuriministeriksi, olisi hänen omaa kansansuosiotaan ajatellen sopiva puoliso. Niinistön ja Karpelan seurustelu, jota kesti kolmisen vuotta, johti kihlaukseen loppuvuonna 2003. Kesällä 2004 kihlaus kuitenkin purkautui, luultavasti siksi, kuten blogistille on kerrrottu, ettei Niinistö halunnut lasta, mitä Karpela puolestaan piti avioliiton edellytyksenä.

14. Vaalissa Niinistö pani istuvan presidentin Tarja Halosen tiukalle, sillä hän hävisi tälle toisella kierrokselle vain niukasti. Olisiko puoliso avittanut Saulia jopa vaalivoittoon, kukapa tietää. Sauli ei lannistunut tappiosta, vaan päätti, että vuonna 2012 on  hänen vuoronsa tulla valituksi presidentin virkaan.Vuoden 2007 eduskuntaavalin tulokset antoivat jo tästä selvää osviittaa, sillä Niinistö sai vaalissa kaikkien aikojen suurimman äänivyöryn noin 60 000 äänellä. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ei kuitenkaan huolinut Saulia Matti Vanhasen toisen hallituksen ministeriksi, vaan otti itselleen valtiovarainministerin salkun, joka olisi sopinut hyvin myös Niinistölle. Sauli huudatutti itsensä eduskunnan puhemieheksi ja heilutti puhemiehen nuijaa koko eduskuntakauden. Puhemiehenä Niinistö simputti kansanedustajia, vaati tarkkaa kulukuria ja moitiskeli parlamentaarikkoja liiallisista ulkomaan matkoista. Jotkut kansanedustajat valittelevat mm. sitä, että heidän piti matkustaa toisessa luokassa ja yöpyä edullisissa hotelleissa, mikä saattoi heidät suorastaan naurunalaisiksi ulkomaalaisten kollegojen keskuudessa. Ei ihme, että kansanedustajat päättivät omasta puolestaan näpäyttää Niinistöä niin, että tämä sai eduskuntakauden viimeisessä puhemiesvaalissa ainoastaan 89 ääntä. 

15. Sauli etsiskeli itselleen edelleen sopivaa puolisoa. Julkisuudessa väläyteltiin parin kolmen naisen, mm. erään tv-toimittajan, nimeä, joiden kanssa Sauli oli seurustellut, mutta valmista ei näyttänyt tulevan. Olisiko Sauli kuusikymppisenä jo liian vanha, vai mistä oli kysymys, päiviteltiin siellä ja täällä. Vihdoin loppuvuonna 2008 kerrottiin, että Sauli seurustelee kokoomuksen puoluetoimistossa viestintäpäällikkönä työskentelevän, itseään liki 30 nuoremman Jenni Haukion kanssa. Haukio on kotoisin Porista, jossa hänen isoisänsä Toivo Haukio oli toiminut mm. kaupunginviskaalina ja raastuvanoikeuden tuomarina sekä erilaisissa kokoomuksen luottamusehtävissä. Niinistö ja Haukio vihittiin avioliittoon 3. tammikuuta Reposaaren kirkossa. Myöhemmi ilmeni, että pariskunta oli seurustellut keskenään jo kaksi vuotta, mutta pitänyt suhteensa salassa tiedotusvälineiltä. 

16. Avioliitto runoutta harrastavan nuoren ja sievän Jennin kanssa lisäsi entisestään Sauli Niinistön kansansuosiota, mutta niinhän sen oli määräkin tehdä. Nyt Sauli oli täysin valmis uusiin presidentinvaaleihin, joihin oli aikaa kolmisen vuotta. Vaaleja odotellessaan  pariskunta kiersi äytillä erilaisissa tilaisuuksissa ympäri maata, hieman samalla tavalla kuin Armi Kuusela ja Gil Hilario vuonna 1953. Vuoden 2012 vaaleissa Niinistö pääsi 63-vuotiaana uransa huipulle, mutta presidentinvaali ei suinkaan ollut suinkaan läpihuutojuttu, sillä valinta edellytti  toisen äänestyskierroksen toimittamista. 

17. Presidenttinä Niinistö on ällistyttänyt kansalaisia esimerkiksi soittamalla spontaanisti radion luontoiltaan ("Sauli Naantalista") ja puhumalla kukkien kauneudesta. Joskus hän on tupsahtanut luistinradalle pelaamaan koulupoikien kanssa pipolätkää. Maakuntamatkat ja muut vierailut  ja erilaiset tapahtumat ovat tulleet tutuiksi kaikelle kansalle ja ne ovat kasvattaneet presidentein kansansuosoita, kuten on ollut tarkoituskin. Niiinistö ja Haukio ovat vieralilleet tapaamassa monien maiden presidenttejä aina Kiinan presidentistä ja Turkin diktaattori Erdoganista lähtien. Yhdysvaltojen presidentti Barack Obamaakin on käyty tervehtimässä yhdessä pohjoismaiden pääministereiden kanssa. Viranhoito ei ole Sauli Niinistöä kovin paljon rasittanut, eikä tämä ole mikään ihme, sillä pressan tehtävät onnistuisivat varmaan muillekin suomalaisille kärkipolitiikoille, koska se on melkein yhtä helppoa kuin heinänteko. Jos kerran Tarja Halonen pärjäsi presidenttinä 12 vuotta putkeen, niin kovin ihmeellisestä virasta ei silloin voi olla kyse.

18. Ensimmäisen kauden alkaessa lähestyessä loppuaan alettiin kysellä, aikoooko Niinistö jatkaa vielä toiselle kaudelle, Tähän Saulilta ei saatu vastausta kuin vasta kesäkuussa viime vuonna, jolloin hän ilmoitti olevansa käytettävissä, muttei suinkaan kokooomuksen, vaan kannatusyhdistyksen ehdokkaana. Tätä varten kerättiin kesällä noin 150 000 kannattjakorttia. Sauli itse teki koko ajan vaalikampanjaa, vaikka hän ei ollutkaan vielä virallinen  ehdokas. Suomi 100 -juhlallisuudet kasvattivat Saulin kansansuosoita, sillä hän osallistui (tietenkin) lähes kaikkiin juhlallisuuksiin ja teki sen ohessa yhteensä 18 maakuntamatkaa. Tiettävästi Niinistö osallistui Suomessa viime vuonna noin 400 eri tilaisuuteen. Miehellä oli siis kova halu päästä toiselle kaudelle.

19. Sauli oli asettanut tavoitteeksi tulla valituksi vuoden 2018 presidentinvaaleissa heti ensimmäisellä äänestyskierroksella. Hän aikoi tehdä tässä suhteessa historiaa, sillä kuten alussa jo kerroin, ko. tavoite ei ollut aikoinaan onnistunut edes Mauno Koivistolta. Niinistöllä olisi tuohoin saavutukseen kaikki edellytykset, sillä hän oli tavannut viime vuonna Putinin, Trumpin, Kiinan presidentti  Xin ja Japani Aben sekä osallistunut yhteen EU:n järjestämään turvallisuuskonferenssiin, eturivissä istuen, niin kuin presidentin kanslian tiedotteessa on korostettu. Niinistö on keskustellut Itä-Ukrainan kriisitä mm. presidentti Poroshenkon kanssa, mutta näissäkään tapaamisissa ei ole edistytty. Niinistö on puhunut transpondereista ja arktisen alueen mustasta hiilestä eli noesta sekä tietenkin Itämeren turvallisuusuustilanteesta aina kun on vain saanut siihen tilaisuuden. Hän on keskustellut ilmaston muutoksesta itsensä Al Goren kanssa, mitä Niinistö on usein keorostanut. 

20. On miehellä totisesti ollut pyrkyä toiselle kaudelle, vaikka seitsemänkymppiä on kohta "mittarissa". Niinistö on ollut toimelias myös politiikan ulkopuolella. Hän on esimerkiksi tavannut kirjailija Paul Austerin ja jutellut tämän kanssa Akateemisessa Kirjakaupassa; tilaisuus tietenkin televisioitiin. Niinistö on ottanut luettavakseen Austerin kirjan 4321, jossa on reilusti li tuhat sivua ja jonka lukeminen lienee Niinistöllä vielä kesken. Niinistö puuhailee edelleen Tukikummisäätiön puheenjohtajana ja hän on vieraillut joulun alla Heikki Hurstin järjestämässä tilaisuudessa, jossa jaettiin ruokatarvikkeita varattomille. Niinistö on alentanut omaa palkkiotaan, joka on noin 125 000 euroa vuodessa, muutamalla tuhannella eurolla, mistä hän on jaksanut  julkisuudessa usein muistuttaa. Kertomatta on kuitenkin tässä kohdin jäänyt, että presidentin palkkio on verotonta tuloa.

21. Myös ns. kotirintamalla presidentille on tapahtuut kaikenlaista. Presidentin perheeseen on hankittu bostoninterrieri Lennu, joka on riemastuttanut myös kansainvälistä mediaa ja josta on kerrottu Twitterissä. Joulun alla 2016 Lennu, jonka virnitystys muistuttaa erehdyttävästi Sauli-isännän virnistystä, herätti erityisen suurta kansainvälistä huomiota. Tällöin kansainvälisiin tiedotusvälineisiin levisi Mäntyniemessä kuvattu video, jossa Lennu nuuhki innolla presidenttiparille tuotuja jouluruokia ja juoksenteli ympäri lattiaa. Siinä missä Niinistön tviitit keräävät yleensä vain muutaman tusinan uudelleentviittauksia, kuvaa virnistävästä tai irvistävästä Lennusta Mäntyniemen em. joulutilaisuudesta jaettiin Twitterissä yli 50 000 kertaa ja se käräsi lähes 150 000 tykkäystä.

22. Myös avioliitto runokirjoja julkaisseen Jenni Haukion kanssa on tuonut Sauli Niinistön stoorin - kansanedustajana Niinistön kantapaikka oli lähellä Eduskuntataloa sijaitseva Storyville -ravintola - aivan uuden tason. Mutta ei tässä suinkaan vielä kaikki, sillä kun viime syksynä saatiin tieto 69-vuotiaan presidentin tulevasta isyydestä, koko Sale-paketin päälle satoi sellaista kimalletta, joka ei voi jättää juuri ketään kylmäksi. Vauva  liki seitsemänkymmpiselle pressalle ja vieläheti loistavasti menneiden vaalien jälkeen! 

23. Nyt pidettyjä presidentinvaaleja on pidetty melko tylsinä mm. siksi, että istuvalla presidentillä on ollut gallup-kyselyissä nin ylivoimaisen suuri kannatus, ettei vaalin lopputuloksesta ole ollut epäselvyyttä. Vaaliväittelyissä onkin jännitetty lähinnä vain sitä, onko Niinistön valinta selvä jo ensimmäisellä äänestyskierroksella vai tarvitaanko vielä toinen kierros, jolle selviytyvät kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Nyt tiedämme, mikä oli tältä osin lopputulos.

24. Jutkut äsken päättyneitä presidentivaaleja seuranneet ulkomaiset lehtimiehet ovat todennet, että ulkopolitiikka, vaikka se onkin Suomen presidentin keskeinen toimiala, on kiinnostanut suomalaisia keskivertoäänestäjiä loppujen lopuksi aika vähän. Enemmän esillä ovat olleet ehdokkaiden persoonallisuudet ja muut ominaisuudet. Tässä suhteessa Sauli Niinistöä on verrattu Barack Obamaan. Samalla tavalla juin Obama, Sauli Niinistö on saanut äänestäjien keskuudessa paljon myönteistä julkisuutta nimenomaan politiikan ulkopoliittisilla tekijöillä, joista esiin on kansainvälisessä lehdistössä nostettu  juuri presidentin perheeseen tulossa oleva vauva.

25. Toinen keskeinen tekijä Sauli Niinistön laajassa kansansuosiossa on sitten juuri Lennu-koira. Barack Obaman perhesssäkin oli presidenttikaudella koiria, ja sama koskee vaikkapa Bill Clintonia ja Vladimir Putinia, joilla kummallakin on ollut labradorinnoutaja. Presidentti Tarja Halonen tuli tunnetuksi kissoistaan, Rontista ja Miskasta, jotka hän oli saanut lahjaksi Putinilta. Medvedev puolestaan lahjoitti presidenttinä ollessaan Haloselle Meggi -nimisen kissan.

26. The New York Times on Suomen presidentinvaaleja seuratessaan keskittynyt Lennu-koiran katoamiseen julkisuudesta. "Finland´s Scene-Stealing First Dog Is Missed During Dull Election", julisti lehti juttunsa otsikossa. Lehden mukaan monet suomalaiset ovat kaivanneet Lennun piristävää olemusta "ilmeettömien ja yksitoikkoisten vaalien aikana". Lehti arveli, että Lennu saattaa olla sairas, mutta tämän tiedon presidentin kanslia oli kumonnut. Kanslian mukaan 7-vuotias Lennu pitää vaalilomaa. Eilisssä Mäntyniemen tiedotustilaisuudessaan Sauli Niinistö kertoi saman asian. Voimme siis olla helpottuneita: Lennu ei ole sairastunut, vaan täysin kunnossa! Samassa tilaisuudessa Sauli kertoi viettäneensä sunnuntai-illan lopun Mäntyniemessä pelamalla Jennin ja anopin kanssa huutomarjapussia; Sauli oli voittanut kahdesta pelistä toisen. Anopin ikää ei ole kerrottu, mutta hän saattaa olla vävypoikaansa muuutaman vuoden nuorempi.

27. On loppuyhteenvedon aika. Sauli Niinistö koulumenestys ei ollut arvosanopjen valossa kummoinen, vaan pikemminkin kurja; hän on approbatur-ylioppilas. Sauli selviytyi kuitenkin lukemaan oikeustiedettä Turun yliopistossa ja valmistui juristiksi arvosanoilla, jotka eivät päätä huimaa. Saulin gradua on jäänyt kaateisiin, sen ainoa kappale on Niinistön hallussa. Valmistumisensa jälkeen Niinistö toimi kymmenisen vuotta hovioikeuden esittelijänä ja harjoitti samalla sivutoimisesti asianajoa Salossa, jossa hän piti omaa  lakiasiaintoimistoa.  

28. Eduskuntaan Niinistö pääsi kolmannella yrityksellä 41-vuotiaana. Toisella eduskuntakaudella Sauli toimi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana. Iltaelämää Niinistö vietti kavereidensa kanssa keskustan pintapaikoissa, kuten esimerkiksi Storyvillessä ja Mikadossa; jälkimmäinen täyttyi joka ilta lähinnä Itä-Euroopan maista Suomeen tulleista naisista, kuten blogisti omasta kokemuksestaan muistaa. 

29. Niinistö toimi Paavo Lipposen ministerinä ensimmäisessä hallituksessa, ensin jonkin  aikaa oikeusministerinä ja sen jälkeen vuodesta 1996 alkaen valtiovarainministerinä, mitä tehtävää hän hoiti myös Lipposen toisessa hallituksessa vuoteen 2003 saakka. Niinistö on Suomen pitkäaikaisin valtiovarainministeri. Niinistöllä ei ole taloudellista koulutusta eikä kokemusta yrityselämästä. Niinistöstä tuli 90-luvulla eduskuntavaalien ääniharava. Vaimonsa kuoleman jälkeen Niinistö seurusteli ex-missi Tanja Korpelan kanssa kolmisen vuotta ja oli tämän kanssa kihloissa jonkin aikaa. Karpela (kesk) oli tuolloin kansanedustaja ja Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen kulttuuriministeri. 

30. Vuoden 2003 eduskuntavaaleihin Niinistö ei osallistunut, vaan vietti seuraavat neljä vuotta Euroopan investointipankin varapääjohtajana Luxemburgissa. Hän oli kokoomuksen ehdokkaana vuoden 2006 presidentinvaaleissa, joissa hävisi toisella kierroksella Tarja Haloselle. Eduskuntaan Ninistö palasi vuonna 2007 saatuaan vaaleissa hieman yli 60 000 ääntä. Niinistö toimi vuodet 2007-2011 eduskunnan puhemiehenä, jolloin hän mm. vaati kansanedustajita tiukkaa kulukuria. Vuonna 2006 tai 2007 hän aloitti seurustelun 29 vuotta nuoremman Jenni Haukion kanssa, avioliiton pariskunta solmi tammikuussa 2009. 

31. Niinistöllä on ollut kansainvälisiä kontakteja ja tehtäviä, mutta hän on ennen presidenttikauttaan katsonut asioita lähinnä vain talouden näkökulmasta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan Niinistö on syventynyt kunnolla vasta presidenttikaudellaan. Tasavallan presidentin valtaoikeuksia on kavennettu tuntuvasti pikku hiljaa ja erityisesti Mauno Koiviston toimikauden jälkeen. Suurinta valtaa presidentti käyttää ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, josta Niinistö on ottanut tiukan otteen. Käytänöössä Niinistöllä ei ole ollut virassaan kovin hankalia tilanteita tai ongelmia. Niinistö on välttänyt visusti tekemästä virheitä. Niinistön puheita ja lausumia on, etenkin Suomen Nato-jäsenyyden suhteen, vaivannut epäselvyys ja koukeroinen kielenkäyttö. Yleinen näkemys, jonka mukaan Niinistö on onnistunut tehtävässän hyvin tai jopa erinomaisesti, perustuu osaksi niihin mielikuviin, joita hänen viranhoidostaan on syntynyt tai mediassa synnytetty.

32. Sauli Niinistö nauttii lajaa kansansuosiota, minkä tuloksena hänet valittiin pari päivää sitten toiselle presidenttikaudelle. Niinistön henkilökohtaiset ominaisuudet, joista olen edellä kertonut, ovat olleet vahvasti Niinistön kansansuosion taustalla jo ennen pressidenttikautta. Niinistö on tullut toimeen ihmisten kanssa, sillä hän liikuu mielellään sekä julkkisten että tavallisten ihmisten parissa. Tämä selittyy paljolti Niinistön halulla tavoitella ja jatkuvasti  lisätä omaa kansansuosiotaan. Liioittelematta voidaan sanoa, että Sauli Niinistöstä on tullut samanlainen julkkis kuin muistakin julkisuuden henkilöistä esimerkiksi huippu-urheilun ja viihdetaitaiteen saralla. Sauli Niinistön ensimmäisellä kaudella presidentin viranhoito on entisestään karnevalisoitunut ja viihteellistynyt.

33. Sauli Niinistön solmimalla avioliittolla 29 vuotta nuoremman Jenni Haukion kanssa on ollut todella suuri merkitys presidentin kansansuosion kasvussa. Tämä suosio saavuttaa tähänastisen huippunsa helmikuussa, jolloin 69-vuotiaan Niinistön ja 40-vuotiaan Haukion ensimmäisen lapsen on määrä syntyä.  Lähes yhtä suuri tekijä kansansuosion kasvussa on presidenttiparin bostoninterrieri Lennulla, johon ihmiset ovat sankoin joukoin sekä Suomessa että ulkomailla kovasti ihastuneet.

34. Minusta yllättävän suuri osa Sauli Niinistön nauttimasta kansansuosiosta johtuu, ei hänen ulkopolitiikan taidoistaan ja kokemuksestaan, vaan hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan sekä perheestään eli Jenni-vaimosta ja Lennu-koirasta. Näitä tekijöitä Niinistö on osannut taitavasti hyödyntää. Tältä kannalta ei ole ihme, että presidentin ylivoimaisen vaalivoiton jälkeen mediassa on alkanut esiintyä kannnanottoja, joissa Niinistöä tituleerataan "Suomen kuninkaaksi", "Kuningas-Sauliksi" tai "Uudeksi Kekkoseksi". 

35. Politiikan toimittajat ovat korostaneet Niinistön vaalissa saamaa vahvaa mandaattia, millä on uumoiltu, että Niinistö kenties puuttuisi ulko- ja turvallisuspolitiikan ohella hanakasti myös moniin muihin kysymyksiin ja asioihin. Onneksi Niiistö on ymmärtänyt kuitenkin toppuutella näitä intohimoja ja kaavailuja sanomalla, että hänen mandaattinsa on aivan samanalainen kuin ensimmäisellä kaudellakin je ettei hänelle ole minkäänlaista halua tai aikomusta toimivaltuuksiensa lisäämiseen. Mainiota, tästä on hyvä jatkaa!
↧

1133. LENNU IS BACK!

January 31, 2018, 1:54 pm
$
0
0

1. Presidentinvaalikampanjan aikana ja Sauli Niinistön voitonjuhlissa meitä kaikkia, ei vain suomalaisia, vaan porukkaa Amerikoita asti, on vaivannut ja jopa huolestuttanut yksi tärkeä kysymys, joka ajaa kirkkaasti kaikkien Nato-höpinöiden, transpondereiden ja arktisen hysterian ja mustan hiilen ohi:  Missä on Lennu? 

2. Lennu hurmasi kaikki viimeistään joulun 2016 alla Mäntyniemessä, jossa se juoksenteli ympäri ison salin lattiaa ja nuuhki kiihkeästi presidenttiparin eteen ympäri Suomen maan tuotuja perinteisiä jouluruokia, eritoten joulukinkkua ja -haukea. Kuvat ja videot tilaisuudesta, jossa Lennu varasti pääosan, levisivät tuossa tuokiossa ympäri maailmaa ja siitä tviitattiin niin maan perusteellisesti, yhden päivän aikana jo 50 000 kertaa. Voidaan yhtään liioittelematta sanoa, että Lennu nuuhki kerta heitolla Suomen, Mäntyniemen ja Suomen presidenttiparin maailman kartalle.

3. Mutta tämän jälkeen Lennu katosi kuvasta eli julkisuudesta kokonaan. Viime joulun alla, jolloin presidenttipari jälleen seisoi asennossa Mäntyniemen salissa vastaanotttamassa iänikuisia kinkkuja, haukia, silakoita, laatikoita, joulupipareita ja ties mitä kaikkea joulukrääsää, katsojat odottivat vihdoin näkevänsä Lennun, mutta turhaan. Presidentti Niinistö ei puhunut eikä pukahtanut Lennusta yhtikäs mitään.

4. Tammikuusta asiasta huolestuttiin toden teolla ja aidosti. Esimerkiksi The New York Times nosti Lennun katoamisen lähes ykkösuutikseen. Lehti haukkui itse vaalikampanjan tylsäksi ja muutenkin maanrakoon - syystä haukkuikin. Lehden Helsinkiin lähettämiä toimittajia kiinnosti vaalitaistelussa vain yksi asia: Missä on Lennu? Lehti arveli, että Lennu on sairastunut.

5. Vasta ensimmäisen ja samalla viimeisen äänestyskierroksen jälkeen Sauli Niinistö kertoi Mäntynimessä maannantaina pitämässään (sinänsä tylsässä) tiedotustilaisuudessa, että Lennu on kunnossa ja että hän olisi edellisenä iltana ollut vastaanottamassa kotiin  saapunutta isäntäänsä yhdessä Jennin kanssa. Niinistö kertoi myös, että hän oli määrännyt Lennun vaalikaranteeniin, jottei yleisiö olisi luullut, että hän aikoisi ratsastaa vaalivoittoon Lennun avulla.

6. Tuo tieto helpotti toki suurta yleisöä. Jos Lennu olisi ok, niin silloinhan valtakunnassa olisi kaikki taas oikein hyvin! Ihmisiä jäi kuitenkin hieman askarruttamaan, miksi Lennu ei tullut Mäntyniemen infossa lehdistön eteen yhdessä Saulin ja presidentinkanslian tiedottajan  Katri Makkosen kanssa. Sauli vastasi itse kysymykseen toteamalla, että Lennu on sen verran "railakas kaveri", ettei sitä voitu päästää häiritsemään (muka) arvokasta  tilaisuutta.

7. Tänä iltana Lennu sitten esiintyi karanteeninsa jälkeen ensimmäisen kerran julkisuudessa. Hänen esiintymisensä ei kuitenkaan ollut välitön ja suora, vaan hänet tuotiin esille videon avulla. Video ilmestyi Niinistön Facebook-sivulle ja siihen oli liitetty seuraavat saatesanat: "Myöhästynyt kiitos tuestanne! Lennukin seurasi ääntenlaskua ja ilahtui vaalikaranteenin loppjumisesta. SN."

8. Videolla Lennu esiintyy lyhyen aikaa ypöyksin. Hän kääntelee tarkaavaisen oloisena päätään puolelta toiselle. Lennu ei ääntele eikä videolla näy ihmisiä. Pieni pettymys viedeo on, sillä olisi toivonut, että Sauli olisi ollut videolla Lennun seurassa. Mutta kait presidentin sanaan voidaan luottaa ja uskoa, että video on tuore ja että Lennu on todellakin kunnossa.

9. Huomenna vietetään presidentin toisen kauden virkaanastujaisjuhlia Eduskuntatalossa ja Linnassa. Lienee turha toivoa, että Lennu esiintyisi eduskunnassa - rajansa kaikella!  Mutta voisiko olla mahdollista, että kello 12.40, jolloin presidenttipari tai ainakin Sauli yksin vilkutttelee Linnan parvekkeelta Kauppatorilla olevalle yleisölle, hän sylissään olisi Lennu, tuo valtakunnan ykkösterrieri? Tämä näkymä ja siitä otettavat kuvat rauhoittaisivat kaikkialla ihmisiä, varmaan myös The New York Timesia ja koko maailman lehdistön aina Pekingiä myöten. Sauli Niinistön toinen kausi saisi Lennun esillä olon johdosta arvoisena alun. 

10. Ilmeistä on, että itse Saulia nähdään julkisuudessa entistä enemmän ja että hän osallistuu myös moniin sellaisiin viihdeohjelmiin, joissa häntä ei vielä ensimmäisellä kaudella nähty.

11. Näen jo sieluni silmillä, miten Sauli on mukana tv-ohjelmassa "Pitäisikö olla huolestunut" pohtimassa mm. Kalle Palanderin ja Tuomas Kyrön kanssa visaisia kysymyksiä ja naurtattamassa tv-katsojia. Pidän ilman muuta selvänä, että Sauli kiikutetaan myös  ISTV:n ohjelmaan "Lahjomaton Päivärinta" ja Iltalehden sarjaan "Enbuske -tänään".  En liioin yhtään ihmettelisi, jos Sale nähtäisiin myös Maikkarin Putous-ohjelmassa, jossa hän tanssahtelisi kivojen hahmojen kanssa.  Luultavasti Maria Veitola pääsee Mäntyniemeen tekemään omaa ohjelmaansa otsikolla "Veitola yökylässä"; toivottavasti Maria saa nukkua yhdessä Lennun kanssa. Kaikkea muutakin kivaa viihdepuolella on varmaan suunnitteilla. Selvää lienee, että Sauli esiintyy Baba Lybeckin vetämässä  "Uutisvuodossa" ja Janne Katajan kanssa "Napakympissä". Salatut elämät - sarjaan en sen sijaan vielä tältä syömiseltä jaksa oikein uskoa. Riihimäkeläisenä vetoan lopuksi Niinistöön, että hän ymmärtäisi tänä vuonna kutsua Aku Hirviniemen Linnan juhliin 6. joulukuuta.

12. Edellisessä kappaleessa lausuttu visio olisi hyvin johdonmukaista ja luonnollista, sillä onhan Sauli mahdollistanut jo ykköskaudellaan tasavallan presidentin viran viihteellistymisen ja karnevalisoitumisen. Joten anna palaa vain, Sauli, myös jatkossa!


                                         Lennu-leivosta saa Cafe Esplanadista
↧

1134. Sauli Niinistön virkaanastujaiset

February 2, 2018, 1:14 am
$
0
0


1. Vielä viikko sitten maassa käytiin vaalikamppailua ja sunnuntaina oli varsinainen äänestyspäivä. Tulokset saatiin samana illalla, jolloin huomattiin, että kannatusmittauskyselyt olivat osuneet tällä kerralla oikeaan: Sauli Niinistö voitti vaalit ylivoimaisesti. Lähestulkoon kaikki huokasivat helpotukssta, sillä "toinen kierros" olisi ollut näissä olosuhteissa liian rasittava kokemus. 

2. Presidentiksi valitttu Sauli Niinistö astui virkaansa - toisen kerran siis - eilen torstaina 1. helmikuuta. Juhlallisia virkaanastujaisia vietettiin ensin Eduskunnassa ja sen jälkeen Linnassa. Juhlallisuudet olivat ohi parissa tunnissa; lyhyestä virsi kaunis siis.

3. Valtakunnassa on siis kaikki hyvin, kun kuusi vuotta presidenttinä ollut Niinistön toinen kausi alkoi. Vai onko sittenkään aivan kaikki? Koettelihan valtakuntaa eilen juhlallisuuksien aikana talven pahin lumimyräkkä ja joukkoliikenne takkuili ja myöhästeli aikatauluistaan.  Lunta pyryttää vielä tänäänkin, jolloin osa maata ns. pysähtyy, kun Senaatintorille keräytyy  tuhatpäin lakkoilevia ihmisiä osoittamaan mieltään eduskunnan hyväksymää työttömien aktiivimallia vastaan. Sitten on vielä Paavo Väyrynen, joka oli eilen lähellä varastaa koko show´n  ilmoittaessaan heti presidentin juhlallisten virkaanastujaisten jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa pyrkivänsä keskustan puheenjohtajaksi. 

4. Mutta Paavo nyt on Paavo, ei me mitään sille mahdeta! Antaa miehen vaan yrittää, saadaanhan poliittiseen elämään, joka on useimmiten hieman tylsää, hänen tempauksistaan edes hieman väriä! Mitä taas lakkoiluun tulee, niin on syytä muistaa, että  Suomessa on ennenkin lakkoiltu presidentin virkaanastujaisten yhteydessä. Muistan hyvin, miten Suomessa alkoi 1. maaliskuuta 1956 yleislakko, joka kesti kolme viikkoa ja josta aiheutui todella suurta haittaa ja vahinkoa. Yleislakon alku ajoittui samaaan päivään, jolloin Urho Kekkonen ryhtyi hoitamaan tasavallan presidentin virkaa.

5. Eduskuntalon edessä presidentin tarkastusta odotelleen kunniakomppanian sotilaiden hartioille ja karvahatuille ehti kertyä melkoisesti lunta ennen kuin tehtävä oli suoritettu. Tuli mieleen, että kunniankomppanian tarkastustilaisuus olisi ollut vielä juhlavampi, jos sotilaat olisivat pukeutuneet säätilan edellyttämällä tavalla lumipukuihin. Se olisi muistuttanut meitä kaikkia Talvisodan hengestä, jota me täällä "Karhun naapurissa" edelleen toki tarvitsisimme.

6. Eduskuntalolta Sauli Niinistö poistui perinteiden mukaisesti - silinterihattu päässään -massiivisia portaita pitkin adjutanttinsa ja puolustusvoimien komentajan seurassa. Rappuja oli toki yritetty pitää puhtaina lumesta, mutta kun koko ajan pyrytti lisää, oli jännittävää seurata telkkarikuvasta, pysyisikö Niinistö koko matkan pystyssä. Kyllä pysyi, ja jos hän olisi liukastunut tai horjahtanut taikka ollut kaatumaisillaan, olisivat hänen lähituntumassaan kävelleet kenraali ja adjuntantti kyllä ehtineet pelastaa presidentin kaatumiselta. Muuten vuonna 1994 vastavalittu presidentti Martti Ahtisaari, joka kärsi lonkkavaivoista, käveli virkaanastujaisissaan samat rappuset reippaasti alas kompuroimatta, mikä ei ilmeisesti enää nykyisin häneltä onnistuisi. Mara liukastui muutama viikko myöhemmin Tukholman kuninkaanlinnan kylpyhuoneessa, mutta silloin syynä olivat kuulemma hänen lakeerikenkänsä.

7. Kansanedustajat olivat pukeutuneet eduskunnassa tummiin pukuihin,  joihin oli kiinnitetty ns. isot kunniamerkit, vaikka niitä muuten käytetään tiettävästi vain juhlapuvuissa. Tämä näytti hieman koomiselta, mutta perinteet ilmeisesti velvoittavat pitämään tiukasti kiinni sanotusta käytännöstä. Kaikilla kunniamerkkejä ei tosin ole. Ne puuttuvat nuorilta edustajilta, mutta eivät kaikki kokeneetkaan poliitikot niistä erityisemmin pidä. Esimerkiksi täysistuntosalin etupenkissä vierekkäin istuneilta Erkki Tuomiojalta ja Pekka Haavistolta merkit puuttuivat, koska heidän vakaumukseensa ei ilmeisesti kuulu kantaa sellaisia; tämä on minusta positiivinen piirre. 

8. Myös tasavallan presidentti esiintyi koko päivän täydellisessä "sotisovassa" eli kunniamerkit yllään ja käädyt kaulallaan, mutta hän olikin pukeutunut frakkiin, jonka kanssa kunniamerkkejä normaalisti pidetään. Lähikuvien perusteella näytti siltä, että Niinistölle on iän mukana kertynyt vatsaa aika lailla enemmän kuin kuusi vuotta sitten, mutta ei kuitenkaan häiritsevässä määrin.

9. Eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin), joka joutuu ensi viikolla luopumaan virasta, piti ensin puheen Sauli Niinistölle. Tämän jälkeen Niinistö otti lukulsit esiin ja asetteli ne nenälleen sekä antoi juhlallisen vakuutuksen - ei siis valaa - jossa hän lupasi noudattaa valtiosäntöä ja lakeja sekä edistää parhaan kykynsä mukaan maan ja kansan parasta. Tämä jälkeen Niinistö piti oman puheensa, jossa -  tavan mukaan tietenkin - hän lupasi "viisi hyvää ja kuusi kaunista".  Tavan mukaisesti kansanedustajat kiittelivät presidentin puhetta, joka monessa suhteessa noudatteli samaa kaavaa ja sisältöä kuin hänen kuusi vuotta aiemmin vastaavassa tilaisuudessa pitämänsä puhe. Ongelmat ovat edelleen samanlaisia kuin kuusi vuotta sitten tai vieläkin pahempia. Tämä koskee esimerkiksi nuorten syrjäytymistä, ihmisten eriarvoistumista ja etenkin vanhempien ihmisten yksinäisyyttä.

10. Puhemies Lohela ja presidentti Niinistö lukivat eilen puheensa tiukasti papereista. Tässäkään ei ollut mitään uutta, sillä näin on tehty aina ennenkin ja tullaan varmasti tekemään jatkossakin - ei siitä mihinkään ilmeisesti päästä. Kannattaisi kuitenkin yrittäänykyaikasitaa sanottua "touhua". Teleprompterit on keksitty ja otettu Suomessakin käyttöön jo 30 vuotta sitten, joten eikö noita vekottimia voitaisi hyödyntää myös presidentin virkaanastujaispuheiden yhteydessä? Tilaisuus olisi paljon elävämpi, jos näyttäisi siltä, että puhemies ja presidentti katsovat paikalla olevia ihmisiä ja tv-vastaanottimien ääressä olevaa yleisiöä, eivätkä tuijottaisi koko ajan toisiaan ja edessän olevia paperinivaskaa, josta puheet luetaan.

11. Vertailun vuoksi voidaan todeta, miten vastaanvalaiset juhlallisuudet on hoidettu esimerkiksi Washingtonissa, jossa presidentti Donald Trump piti toissa päivänä ensimmäisen kansankunnan tilaa käsittelevän puheensa - kesto 1 t 40 min - kongressin edustajanhuoneessa. Trump osaa esiintyä, missä hän hyödyntää promteria, jolloin näyttää siltä, että presidentti katsoo kuulijoitaan silmiin, papereita Trump ei puhuessaan tarvitse.  Tapan kuului  lisäksi toissa päivänäkin, että Trump nosti oikean kätensä usein pystyyn sanomaansa korostaen. Kuvaan kuului myös, että varapresidentti Pence ja edustajainhuoneen puhemies Ryan istuivat Trumpin takana olevalla korokkeella, jossa he vähän väliä pomppasivat pystyyn ja taputtivat presidentin puheen kohokohdille; saman tekivät salissa puhetta kuunnelleet republikaaniedustajat, kun taas demokraatit istuivat hiljaa paikoillaan. Tämä on toki näytelmää, mutta kuitenkin sellaista tyyliä, joka jää paljon paremmin kuulijoiden ja katselijoiden mieleen, jos sitä vertaa rutikuivaan suomalaiseen käytäntöön, jossa presidentti esittää puheensa otsa rypyssä ja tiukasti paperista lukien. 

12. Eduskuntasalin lehtereiltä juhlamenoja seurasi laaja kutsuvierasjoukko. Siellä olivat mm. rouva Tellervo Koivisto. Martti ja Eeva Ahtisaari sekä Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi. Paikalla oli myös rouva Jenni Haukio, joka istui pitkän tuntemattoman miehen vieressä.  Vasta tänään minulle selvisi, että mainittu herra on puhemies Maria Lohelan puoliso Samppa Mattila. Kutsuvieraiden lehterillä oli myös Sauli Niinistön vanhin poika Nuutti Niinistö (synt. 1975) vaimonsa Saaran kanssa. Presidentin toista poikaa Matiasta ei sen sijaan tälläkään kertaa paikalla nähty, hän ei osallistunut myöskään viime sunnuntai-iltana isänsä Niinistön vaalivalvojaisiin Vanhalla ylioppilastalolla.

13. Juhlat jatkui Junttilassa, eräässä Junnu Vainion laulussa kerrotaan. Eiliset kemut jatkuivat eduskuntalon jälkeen Presidentinlinnassa. Kun sää Linnan edustalla ja Kauppatorilla oli huono ja näkyvyys heikko ja ilma täynnä vihmaista tuulta ja piiskaavaa lumipyryä ynnä kadut ja tori lumen ja loskan peitossa, ei paikalle ollut saapunut kuvaajien lisäksi kuin 10-15 ihmistä odottelemaan presidenttiparin perinteistä saapumista Linnan parvekkeelta. Sauli Niinistö ja Jenni Haukio tulivat parvekeelle ja heiluttivat käsiään - Saulilla oli silinterihattu oikeassa kädessään - vajaan minuutin verran ja häipyivät sitten kiireesti takaisin sisätiloihin. Lennua ei parvekkeella näkynyt, vaikka olin sitä hieman odottanut; tämä oli pettymys.

14. Linnan peilisalissa, jossa Jenni Haukiota ei enää nähty, presidentti Niinistö vastaanotti protokollan mukaisin menoin diplomaattikunnan onnittelut, vastasi diplomaattikunan vanhimman jäsenen Nicaraguan suurlähettiläs Ricardo José lvarado Nogueran pitämään puheeseen omalla paperille kirjoitetulla puhellaan, kätteli kaikki paikalle saapunet noin sata diplomaattia, nautti lopuksi paikallaolijoiden kanssa lasillisen kuohuvaa, vaihtoi joidenkin diplomaattien kanssa muutaman small talk -sanan ja tilaisuus oli ohi. Presidentin seurassa olivat hänen kolme adjutanttiaan, presidentin kanslian toimihenkilöitä ja, jottei pönäkkyys oli täysin unohtunut, myös ulkoministeri Timo Soini.

15. Suurlähettilän Noguera osoittautui hauskaksi mieheksi, sillä puheensa lopuksi hän toivotti Sauli Niinistölle menestystä myös henkilökohtaisessa elämässään viittaamalla Niinistölle tulossa olevaan perheenlisäyksen. Eikä tässä vielä kaikki, sillä suurlähettiläs muisti puheessaan myös Lennua: "Emmekä unohda kansainväliseksi supertähdeksi noussutta koiraanne Lennua", suurlähettiläs lausui ja sai muuten vakailmeisen salijoukon puhkeamaan nauruun. Suurlähetiläs Noguera kiitteli puheessaan saunan, sisun ja Sibeliuksen Sumea rauhan ja vapauden mallimaaksi. Osan puheestaan lähettiläs lausi suomeksi.
↧

1135. Timo Soini jälleen rukousaamiaiselle

February 4, 2018, 2:39 pm
$
0
0
                      Meillä on tässä selkee työnjako, mä syön ja toi Tiina rukoilee

1. Kansallinen rukousaamiainen (National Prayer Breakfast) on vuosittain helmikuun ensimmäisenä torstaina Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa järjestettävä tapahtuma. Se pidetään Washington Hilton -hotellissa. 

2. Happening muodostuu varsinaisen rukousaamiaisen lisäksi useista lounaiden ja päivällisten yhteydessä käytävistä tapaamisista. Päätapahtuma on torstaiaamun suuri rukousaamiainen, jossa on yleensä kaksi puhujaa: Yhdysvaltain presidentti sekä joku vieraileva puhuja. Rukousaamiaisen isäntänä toimii Yhdysvaltain kongressi, ja sen järjestelyistä vastaa fundamentalistinen The Fellowship -järjestö.

3. Rukousaamiaisen noin 3 00 osallistujaa ovat Yhdysvaltain kongeressin ja hallituksen jäsenien lisäksi politiikan ja talouselämän eliittiä, joita on paikalle kutsuttu myös muualta maailmasta. Lisäksi mukana on Washingtonissa olevia diplomaatteja sekä uskonnollisia ja sotilasjohtajia. Euroopasta kutsuttuna on ollut yleensä konservatiivipuolueiden edustajia. Nykyisin Yhdysvaltojen ulkopuolelta rukousaaamiselle osallistuu noin 500 hankilöä lähes 150 eri maasta. 

4. Suomalaisista poliitikoista ruokousaamiaiselle ovat osallistuneet mm.  Päivi Räsänen, Eija-Riitta Korhola, Sari Essayah, Toimi Kankaanniemi, Timo Soini, Laura Huhtasaari ja Antero Laukkanen. Timo Soini on käynyt tapahtumassa tähän mennessä18  kolme kertaa, mutta Antero laukkanen peräti 18 kertaa; Laukkanen valittiin vuoden 2015 vaaleissa ensimmäistä kertaa kansanedustajaksi, joten voitaneen sanoa, hänen rukouksiinsa on tuolta osin vihdoinkin vastattu.

5. Wikipedian mukaan tapahtuma on saanut osakseen myös runsaasti kritiikkiä. Esimerkiksi vuonna 2010 yhdysvaltalaisten poliitikkojen toimia ja etiikkaa valvova järjestö Citizens for Responsibility and Ethics in Washington pyysi presidentti Barack Obamaa ja kongressin jäseniä jäämään pois rukousaamiaiselta, jota se kuvaili salamyhkäiseksi ja tapahtuman järjestäjää kultinomaiseksi lahkoksi.

6. Ulkoministeri Timo Soini matkustaa tänään maanantaina Washingtoniin, jossa hän osallistuu jo neljännen kerran rukousaamiaiselle. Soini viipyy matkallaan peräti viisi päivää. Tilaisuuden pääpuhujana on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, jonka kanssa Soinilla ei ole sovittuna tapaamista. Rukousaamiaisen lisäksi Soinilla on ohjelmassa mm. pari puhetilaisuutta sekä "keskusteluja hallinnon, kongressin ja ajatushautomoiden edustajien kanssa". Soini puhuu Washingtonissa mm. Arktisen neuvoston puheenjohtajuuteen liittyvässä tilaisuudessa. 

7. Timo Soinin mukana matkustaa vaimo Tiina Soini. Hän osallistui tilaisuuteen myös viime vuonna. Ulkoministeriö maksaa - tietenkin - myös vaimon lennot bisnesluokassa ja majoituskulut. Kolmanten suomalaisena tapahtumaan osallistuu lääkeyhtiö Tamron tomitusjohtaja Kai Kaasalainen. Tänä vuonna Suomi sai lähettää tilaisuuteen vain kolme edustajaa - eikö Soinin karsima olekaan aiemmilla matkoilla oikeusn purrut (?) - joten Antero Laukkanen jäi nyt rannalle. Viime vuonna tapahtumaan osallistui Soinin pariskunnan ja Laukkasen lisäksi Laura Huhtasaari.

8. Onko tuollaisessa kokoontumisessa oikeastaan mitään järkeä tai hyötyä, ainakin Suomelle? Eppäillä soppii.  Antero Laukkasen mukaan rukouskokouksessa hänelle on syntynyt ystävyyksiä, jotka kestävät koko elämän ajan. Niin varmaankin, mutta onko osanotosta muille todellista hyötyä? Laukkanen valitteli, ettei Suomessa ymmärretä ja olla kiinnostuneita tämänkaltaisista tapahtumista.Timo Soini kävi ensimmäisen kerran aamiaisella vuonna 2015 ja kertoi jälkeenpäin, että "kokemus oli mielenkiintoinen ja avartava", sillä hän oli puhunut ihmisten kanssa joka puolelta maailmaa ja että hänen taskussaan on "peukalonhangallinen käyntikortteja". Minusta tuollanen retostelu ja itsekehu on masentava osoitus siitä, miten hepposilla perusteilla populistinen politiikko on päässyt ulkoministeriksi.

9. Timo Soini missaa matkansa takia huomenna pidettävät valtiopäivien avajaisjuhlallisuudet, puhemiehen vaalin ja torstaisen kyselytunnin. Toki Soini on ollut  viimeisen puolen aikana poissa lähes kaikilta muiltakin kyselytunneilta - kas, kun ulkoministerin pitää matkustella koko ajan - mikä johtuu osin myös siitä, hänen ja hänen kavereidensa junailemalla Sininisellä tulevaisuudella on hallituksessa lähes naurettavalta tuntuva ottopojan asema ja rooli. Puhemiehen vaalissakaan Soinia ei tarvita, sillä 2015 persujen riveistä puhemieheksi valittu Maria Lohela,  joka tuli tehtävään Soinin aloitteesta,  menettää joka tapauksessa paikkansa ja siirtyy riviedustajaksi.

10. Kuten edellä kappaleesta 2 ilmeni, Washingtonin tapahtumassa syödään ja vielläpä ilmeisen hyvin aamiasten lisäksi myös lounaita ja päivällisiä. Timo Soinin habituksesta päätellen matkalla lieneekin hänen kohdallan pääpaino yhdyssanan  jälkimmäisellä osalla eli aamiaisilla. Timon vaimo on lääkäri, ja kyllä Timppa lääkärin matkalla tarvitseekin, jottei innostuisin ahmisi reissussa itseään aivan ähkyksi. Ehkä pariskunnalla on jenkeissä työnjako: Timppa syö ja Tiina rukoilee.

11. Toki Soini rukoillakin osaa ja haluaa, ainakin sen verran, että hän voi mainostaa uskonnollisuuttaan varsinkin ennen vaaleja. Rukoukset ovat nyt Timo Soinille tosi tarpeen, sillä hänen uuden luomuksensa sinisten kannatus pysyy gallupista toiseen surkean pieneä eli hieman alle kahdessa (2) prosentissa. Ilmeisesti Soini rukoksiin on myös vastattu, sillä kannatuksen pienuudesta huolimatta siniset pysyvät sitkeästi hallituksessa hamaan vaalikauden loppuun asti ja Soini sen ulkoministerinä. Puolueella on hallituksessa viisi ministeriä eli yhtä monta kuin kokoomuksella, jonka gallup-kannatus on yli 20 prosenttia.

12. Rukousaamiskokouksia on pidetty myös Suomessa. Vuonna 2016  neljä kansanedustajaa houkutteli kollegoitaan rukoilemaan yhdessä perussuomalaisten tuolloisen puheenjohtajan, ulkoministeri Timo Soinin kanssa. Antero Laukkasen, Lea Mäkipään, Lasse Hautalan (kesk) ja Harry Wallinin (sd) allekirjoittamassa kirjeessä muistutettiin 16. maaliskuuta järjestettävästä Suomen Kansallisesta Rukousaamiaisesta.

13. Tilaisuus pidettiin Kalastajatorpalla ja se oli "poliittisesti ja tunnustuksellisesti sitoutumaton", vaikka sen osallistujat olivat  "politiikan ja elinkeinoelämän päättäjiä ja vaikuttajia". Tilaisuuden avasivat kokouskutsun mukaan Sari Essayah (kd) ja ex-kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi (kd), ja virallisen tervehdyksen toi varapuhemies Paula Risikko (kok).

14. Tapahtumassa, joka pidettiin suljettujen ovien takana, oli kutsun mukaan määrä kuulla myös musiikkiesityksiä. Rukousaamiaisen huippukohta on kuitenkin raamatunluku ja rukous, jonka suoritti katolisen kirkkoon kuuluva Timo Soini. Soinin kanssa rukoileminen maksoi osallistujille 120 euroa.

15. Kaikenlaista sitä tapahtuukin! Meikäläisestä tuollainen touhu tuntuu kyllä vieraalta, luotaantyöntävältä ja suorastaan vastenmieliseltä. Aamen.
↧
↧

1136. Politiikassa menee lujaa

February 6, 2018, 12:56 pm
$
0
0
                                           Ministerit Mykkänen ja Virolainen

1. Politiikan saralla on menty reilu viikko lujaa ja täyttä haipakkaa. Katsotaanpa, mitä kaikkea hauskaa onkaan tapahtunut.

2. Kymmenen päivää sitten 28. tammikuuta pidettiin presidentinvaalien ensimmäinen ja samalla viimeinen äänestyskierros. Jatkokaudelle valitun Sauli Niinistön virkaanastujaiset pidettiin viisi päivää sitten 1. helmikuuta. Eduskuntalolle kokoontui koko valtiollinen johtomme ja eläkeläiset päälle. 

3. Eduskunnan lehtereille kipusivat Telervo Koivisto, Ahtisaaren Mara ja Eeva, Halosen Tarja plus Pena sekä viimeisillään raskaana oleva Jenni Haukio. Sekä tietenkin kalustoon aina ja ikuisesti kuuluvat puolustusvoimien komentaja, arkkipiispa, korkin ja kohon pressat sekä ikään kuin joukon jatkona HO-presidentti Mikko Könkkölä, aina yhtyä tympääntyneen oloisena mutta kuitenkin. Juhlat jatkuivat Linnassa, jonka parvekkkeelta Sauli ja Jenni vilkuttelivat innokkaasti sakean lumipyryn keskeltä Kauppatorille, jossa oli ainoastaan kuvaajia. 

4. Tunti Niinistön  virkaanastujaisten jälkeen Väyrysen Paavo yritti varastaa koko show´n pitämällä infon,  jossa ilmoitti kaikelle kansalle käyvänsä viimeiseen taistoon pelastaakseen keskustan Sipilän Juhan ikeen alla ja tehdääkseen puolueesta jälleen suuren ja mahtavan. Väyrynen ilmoitti pyrkivänsä kesäkuun alussa keskustan puheenjohtajaksi. Jollei homma kuitenkaan onnistuisi, Paavo kertoi palaavansa joka tapauksessa 12. kesäkuuta EU-parlamentista eduskuntaan ja aloittavansa vaalikampanjan perustamansa kansalaispuolueen pääministeriehdokkaana tavoitteenaan voitto huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa. 

5. Perjantaina meno sen kun vain koveni. Illalla kello 9 maissa naistenklinikalta lennätettiin, että Jenni-rouva oli synnyttänyt poikalapsen. Sauli, joka oli mukana synnytyksessä, viestitti Facebookissa, että hän ja Jenni ovat nyt poikalapsen vanhempia ja että äiti ja lapsi voivat hyvin. 

6. Sauli ramppasi turvamiehen kanssa Naistenklinikalla ison kassin kanssa seuraavat kolme pävää, kunnes eilen maanantaina pariskunta poistui sairaalasta ja Sauli kanniskeli turvakaukalossa olleen vauvan virka-autoon. Jenniltä saatiin tärkeä tieto, jonka mukaan hän voi hyvin. Kaikki olivat niin kovin iloisia ja onnellisia.

7. Eilen maanantaina ulkoministeri Timo Soini lennähti viiden päivän reissulle  Washingtoniin osallistuakseen joka vuotiseen rukousaamiastilaisuuteen yhdessä vaimonsa Tiinan ja lääketehtaan johtajan kanssa. Perillä edustajamme syövät hyvin ja rukoilevat ahkerasti mm. Donald Trumpin ja muiden samaa sukua olevien "höyrypäiden" kanssa. Näön vuoksi Soinille on järjestetty jenkeissa muutakin ohjelmaa, jottei hänen matkansa, jonka hän ja rouva tekevät bisnesluokassa ja verovaroilla, herättäisi kovin paljon pahaa verta köyhän kansanosan keskuudessa. 

8. Olkaamme kuitenkin iloisia Timon puolesta, sillä hän on matkalla hyvässä seurassa ja täysin turvassa, sillä tästä pitävät huolen lääkärivaimo ja suomalaisen lääketehtaan suomalainen johtaja. Ensiapu on siis lähellä ja droppia kyllä löytyy, siitä pitää Tamron pomo kyllä huolen. Kun UM:n ao. virkamieheltä kysyttiin eilen, miksi valtio maksaa myös Tiiina Soinin lennot ja bisnesluokassa, tyyppi vastasi, että eihän ministeriö voi sijoittaa rouvaa karvalakkipuolelle, kun herra on istuu herroina bisnesluokassa.

9. Eilen maanantaina 1,5 kuukauden joululomaltaan virkeinä, levänneinä ja hyvin ravittuina palanneita kansanedustajia odotti eduskunnassa alkajaiksi mahdollisimman helppo tehtävä eli puhemiesten vaali. Homma oli helppoa kuin heinäteko, sillä kaikki tiesivät jo etukäteen, ketä pitää äänestää,  ketä ei ja kenestä tulisi uusi puhemies sininsten Maria Lohelan jälkeen. 

10. Puhemiehen vaalissa kävi niin kuin Petteri Orpo halusikin. Ykköspuhemieheksi valittiin kokoomuksen Paula Risikko. Orpo halusi ilmeisesti päästä ministeri Risikosta eroon, sillä Risikko oli melko sekavilla sote-otteillaan ja lausunnoillaan ehtinyt suututtaa tai ainakin hermostuttaa vuoroin oman puolueensa ja keskustan ministerit ja muut johtohenkilöt. Me too - kampanjan hengessä Petteri Orpo sai hyvän syyn torpata Ilkka Kanervan pääsyn puhemieheksi. Kanerva on Suomen pitkäaikaisin yhtäjaksoisesti eduskunnassa istunut poliitikko, sillä hänet valittiin sinne ensi kerran vuonna 1975.  

11. Risikko sai suljetussa lippuäänestyksssä hieman yli 150 ääntä, mutta Kanervallekin annettiin 16 lohtuääntä. Kaikikaan 12 kansanedusatjaa sai vaalissa yhden äänen. Ensimmäisenä varapuhemiehenä jatkaa keskustan Mauri Pekkarinen ja toiseksi varapuhemieheksi nousi demareiden Tuula Haatainen palkkioksi siitä, että hän oli uhrautunut demareiden presidenttiehdokkaaksi. 

12. Eduskunnan pääsihteeri Maija-Lena Paavolan mukaan puhemiehen vaalissa jouduttiin hylkäämään vain yksi ääni siihen kuulumattoman merkinnän takia. Kysyttäessä Paavola suostui raottamaan salaisuuden verhoa verran, että tuo merkintä ei ollut esittänyt perinteistä kirkkovenettä. Jo nyt on aikoihin eletty! Puhemiehen vaalissa ei saatu äänestyslippuihin yhtään kirkkoveneen kuvaa. 

13. Tiukka on tämä me too -kampanja, todellakin. Mutta kaiken huippu on tapa, joll Me too -väki on vaatinut Ateneumia poistamaan seinältään Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1891 maalaaman suurikoisen talun Aino-taru. Maalaus esittää toki nuoren naisen ahdistelua ja alastomuutta, mutta taululla on toisaalta todella merkittävä symboliarvo, sillä se kertoo taiteemme historiasta ja kalevalaisista kertomuksista. Ei, Aino-taulusta emme luovu, vaikka mikä tulisi! Sen poistaminen museon seiniltä olisi melkein sama kuin, jos kaikkien kirkkojemme seiniltä pitäisi poistaa Jeesus ristillä -alttaritaulut sillä perusteella, että rikoslaki kieltää kaikenlaisen kiduttamisen ja ristiinnaulitseminen ja ihmisen ristillä riiputtaminen on tosi kauhea rikos.

14. Voisiko Paula Risikko, joka on nyt 57-vuotias ja koulutukseltaan terveystieteen tohtori, nousta vaikkapa kokoomuksen seuraavaksi presidenttiehdokkaaksi? Tätä en oikein usko. Hänen lausumansa heti puhemiehen valin jälkeen viittasivat kyllä siihen, että hän aikoo haalia itselleen kansansuosiota niin paljon kuin sitä vain suinkin on saatavilla. Siis saman tapaan kuin Sauli Niinistökin on toiminut. Risikko ilmoitti pitävänsä kansanedustajien sopeutumiseläkkeitä aikansa eläneinä. Samaan hengenvetoon hän kertoi, että eduskunnan pikkujoulujuhlia ei sitten enää järjesttä täysistuntojen aikana - terveisiä vaan Teuvo Hakkaraiselle! Tässä siis Paula Risikon täkyt  alkaneele vuodelle, kyllä noilla jo aika pitkälle pääseekin.

14. Tänään tiistaina eduskunnassa vietettiin taas pippaloita, tällä kertaa eduskuntakauden viimeisten valtiopäivien avajaisia. Paikalle saapui jälleen tasavallan presidentti Niinistö, aivan samoin kuin viisi päivää aiemmin. Tällä kertaa hän toimi valtiopäivien avaajana. Nyt hän ei ollut pukeutunut frakkiin eikä kantanut kunniamerkkejä. Myös kansanedustajat olivat heittäneet kunniamerkkinsä kirjoituspöydän laatikkoon. Lehtereillä oli taas sama nomenklaatura kuten aina ennenkin, eli siellä istua nököttivät sulassa sovussa Ahtisaaret, Tarja ja Pena, Tellervo Koivisto, arkkipiista, puolustusvoimien komentaja, Timo ja Pekka korkista ja kohosta, apugangsteri Mikko Puumalainen, Suomen Pankin Erkki Liikanen ja, kuinkas muuten, HO-presidentti Mikko Könkkölä, aivan samananäköisenä kuin aina ennenkin.

15. Ja taas puhuivat puhemies ja tasavallan presidentti, aivan samoin kuin viisi päivä sitten. Järjestys oli nyt vain toinen, sillä Sauli avasi ja Risikko vastasi. Kumpikin kannatteli käsissään paksua paperinivaskaa, josta paukuttelivat sanomansa menemään. 

16. Muuten, miksi ihmeess perustuslaki edellyttää, että juuri tasavallan presidentin pitää avata eduskunnan istuntokausi eli valtiopäivät? Eihän presidentti toimi eduskunnassa eikä nykyisin edes anna sille hallituksen lakiesityksiä. Eduskunta voisi aivan hyvin hoitaa avajaisensa yksin ja lyhyessä istunnossa oikein hyvin. Ensin valittaisiin puhemies ja varapuhemiehet, sitten puhemies pitäisi heti noin 1-2 minuttia kestävän puheen - vapaasi eli ilman papereita tietenkin - ja toteaisi sen lopuksi, että nyt siellä valtiosalissa teitille tarjotaan kahveet, jonka nauttimiseen on aikaa 45 minuutia. Ja sen jälkeen kaikki ahkerasti töihin eli soten, maakuntauudistuksen ja tiedustelulakien kimppuun, mars mars, TOIMIKAA!

17. Me too -kampanjasta tuli vielä mieleen, että siitä vai mistä johtuukaan, että eduskunnan istuntosalissa olevista viidestä pronssipatsaasta, joista neljä esittää alastonta mieshahmoa ja yksi kasvot seinään päin kääntynyttä alasti olevaa naista, jolla on lapsi sylissään, juuri naisfiguuri on juhlallisuuksien aikana peitetty kahdella isokokoisella Suomen valtiolipulla? Luulisin, että monet mieskansanedustajat katselisivat  hieman kuivahkojen juhlapuheiden  aikana mieluusti aika sieväpeppuista naishahmoa. Toisaalta joku istuntosalin etupenkissä oleva miesedustaja, esimerkiksi vaikkapa eräs turkulainen, voisi tulla mainitusta katselusta sen verran vaikuttuneeksi, että alkaisi lähetellä tekstiviestejä tutuille naisihmisille.  Eikä siitäkään aina hyvä seuraa, kuten kokemuksesta tiedämme.

18. Iltapäivällä kokoomus suoritti ministrikierrätyksen, eli valitsi uudeksi sisäministeriksi nykyisen ulkomaankauppa- ja kehitysminsteri Kai Mykkäsen ja Mykkäsen tilalle kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen. joka on Liedosta eli Petteri Orpon kotikaupungin Turun naapurista. Virolainen on edustavan oloinen nainen, kielitaitoinen, iältään 52-vuotias ja koulutukseltaan kauppatieteen maisteri. 38-vuotias Kai Mykkänen on kokoomuksen entisen kansanedustajan ja Ylessä johtajana olleen Jouni Mykkäsen poika. MIehen ulkonäöstä huomaa helposti, että hänen sukunsa on kotoisin Lapista. Pituutta Kai Mykkäsellä on kyllä enemmän kuin lappilaisilla yleensä.

19. Anne-Mari Virolainen on kolmannen kauden kansanedustaja. Hän toimi Petteri Orpon kampanjantoimiston päällikkönä, kun Orpo kisasi Alex Stubbin kanssa kokoomuksen puheenjohtajan paikasta. Virolainen on toiminut tällä kaudella eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajana ja perehtynyt siinä tehtävässä EU-asioihin.

20. Anne-Mari Virolaisen aviomies on ortopedi ja lääketieteen tohtori Petri Virolainen, joka toimii tätä nykyä tiettävästi Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) johtajalääkärinä. Petrin isä Erkki Virolainen oli koulutukseltaan myös lääkäri ja toimi Turun yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professorina ja niin ikään Tyksin johtavana lääkärinä ja lääketieteellisen tiedekunnan dekaanina. Erkki Virolainen oli syntynyt 1938 Vuoksenrannassa Karjalan Kannaksella ja kuoli 2010 Symässä. Erkki ja Petri ja avioliittonsa kautta myös Anne-Mari Virolainen kuuluvat Vuoksenrannan Virolaiset -sukuun, jonka toimintaan Erkki Virolainen osallistui aktiivisesti.

21. Saatiinpa siis jälleen ministeri "meijä sukkuu"! yös Matti Vanhanen kuuluu samaan sukuun; Matin isä Tatu oli kotoisin Korpilahden kylästä, jossa sijaitsi myös blogistin isän vanhempien kotitalo Oitniitty, jossa ehdin syntyä ennen kuin piti lähteä evakkoon. Olen käynyt myöhemmn katsomassa paikkoja.

22. Vielä sen verran, että Helsingin sanomien tänään julkaiseman gallupin mukaan suomalaisten puoluejohtajien imagot eroavat selvästi toisistaan. Heistä parhaat imagopisteet sai vasemmistoliiton Li Andersson, jonka jälkeen tulevat Petteri Orpo, Juha Sipilä sekä Sari Essayh. Peränpitäjiksi jäivät Anna-Maja Henriksson ja Antti Rinne. Anderssonia suomalaiset pitävät taistelevana, karismaattisena, rohkeana, suvaitsevaisena ja inhimillisenä. Orpoa kuvattiin sanoilla asiallinen, pätevä ja tasapainoinen sekä Sipilää käsitteillä suunnitelmallinen ja päämäärätietoinen. Tämänkään kyselyn perusteella demareille tuskin voidaan ennustaa Antti Rinteen johdolla hyvää vaalimenestystä.
↧

1137. Paavo Väyrynen ei hellitä

February 10, 2018, 9:03 am
$
0
0
1. Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen ei aio luopua aikeistaan pyrkiä keskustapuolueen (kesk) johtoon ensi kesäkuun Sotkamon puoluekokouksessa.

2. Väyrynen tyrmää puoluehallituksen tulkinnan, jonka mukaan hänen ei olisi keskustan nykysääntöjen mukaan mahdollista haastaa Juha Sipilää puheenjohtajakilvassa. Syynä on se, että Väyrynen on toisen puolueen eli perustamansa kansalaispuolueen (kapu) jäsen.

3. Tuntuu selvältä - ilman asiantuntijalausuntojakin - ettei oman uuden puolueen perustanut, kahden puolueen jäsenkirjaa kantava Väyrynen voi pyrkiä keskustan puheenjohtajaksi. Keskustan johto rohkeni tehdä tämän johtopäätöksen viime torstaina vasta saatuaan asiasta kahden yhdistysoikeuden asiantuntijan eli ministeri Lauri Tarastin ja professori Heikki Halilan lausunnon. Asiantuntijat katsoivat, että keskustan puheenjohtajaksi ei voida sääntöjen mukaan valita puolueen perusjärjestön jäsentä, joka kuuluu muuhun puolueeseen.

4. Varovainen toimintatapa osoittaa, että keskustan johto haluaa pelata varman päälle, koska Paavo Väyrystä ei ole syytä aliarvioida. Väyrynen kyykytti keskustaa pahemman kerran viimeksi tammikuun presidentinvaalissa, jolloin hän sai vaalissa annetuista äänistä 6,1 prosenttia, kun taas keskustan Mati Vanhanen joutui tyytymään 4,1 prosenttiin.  

5. Keskustan puoluehallitus ei rohjennut erottaa Värystä puolueesta,  vaan tyytyi vain toteamaan, ettei Väyrysellä ole oikeutta olla ehdokkaana keskustan puheenjohtajavaalissa. 
Päätös tuo Paavo Väyryselle lisää julkisuutta ja sitä hän hankkii myös jatkossa keskustan kustannuksella arvostelemalla puolueen omaksumia linjanvetoja. 

6. Väyrynen tietää, ettei hänellä ole minkäänlaisia mahdollisuuksia  tulla valituksi keskustan puheenjohtajaksi. Pyrkimällä tehtävään hän pystyy kuitenkin puhuttelemaan kannattajiaan ja profiloitumaan perustamansa kansalaispuolueen johtajana. Kannattajilleen Väyrynen antaa ymmärtää, että kansalaispuolueen linja ja arvot ovat perinteistä alkiolaisuutta, jonka keskusta on hylännyt.

7. Väyrysen mukaan puoluehallituksen kannanotto tähtää siihen, että puoluekokoukseen valmistauduttaessa vältettäisiin perusteellinen keskustelu puolueen linjasta ja tulevaisuudesta. Puoluehallitus toivoo, että keskustan piirit, kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset ottavat toiminnassaan huomioon sen omaksuman tulkinnan.

8. Väyrynen antaa ymmärtää, että keskustan johto osti Laurin Tarastilta ja Heikki Halilalta itselleen edullisen asiantuntijalausunnon torpatakseen hänen aikeensa haastaa puheenjohtaja Juha Sipilä Sotkamossa. Väyrysen mukaan lausunto on "heppoinen" ja osoittaa vain, että keskustan säännöt ovat tulkinnanvaraiset. Puoluehallituksella ei Väyrysen mukaan ole oikeutta evätä hänen puheenjohtaja-aikeitaan, sillä kysymys hänen vaalikelpoisuudestaan ratkaistaan vasta Sotkamon puoluekokouksessa.

9. Keskustan entinen puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki sanoi pari päivää sitten kolumnissaan, että kevään aikana keskusta järjestää tilaisuuksia puheenjohtajaehdokkaille. Jäätteenmäki antoi ymmärtää, että niiden avulla Väyrynen haluaisi maksattaa kansalaispuolueen eduskuntavaalikampanjaa keskustalla.  Anneli Jäätteenmäki ennustaa, että Paavo Väyrysen uskollisimmat kannattajat lähtevät keskustasta hänen matkaansa ennemmin tai myöhemmin.

10, Paavo Vyrynen on saanut tuekseen oikeustieteen tohtori Kari Uotin, joka Väyrysen mukaan otti häneen yhteyttä ja tarjoutui laatimaan vastineen Tarastin ja Halilan asiantuntijalausuntoon.

11. Vastineessaan Uoti lykkää Tarastin ja Halilan lausunnon ja sanoo, että lausunto ei ole analyysi lain sisällöstä, vaan selvitys tavasta päästä ennalta määrättyy tai tavoiteltuun lopputulemaan liittyen keskustan tulevan kesän puheenjohtajavaaliin. Uotin mukaan tämän tyylisiä lausuntoja käytetään hyvin tavanomaisesti tuomioistuimissa pyrittäessä edistämään oman tavoitteen toteutumista. Uoti pitää asiantuntijalausuntoa sisäisesti ristiriitaisena. Hänen mukaansa keskustan nykyisten sääntöjen mukaan riittää, että puheenjohtajaehdokas on keskustan jäsen.

12. Uotin mukaan puoluekokouksen relevantit päätökset voidaan riitauttaa ja viedä Helsingin käräjäoikeuden tutkittavaksi mahdollisesti täytäntöönpanokieltovaatimusten kera, jos keskusta päätyy toimimaan lausunnossa esitetyn mukaisesti eli käytännössä estämään Väyrysen puheenjohtajaehdokkuuden. Keskusta menisi seuraaviin vaaleihin epätietoisena siitä, kuka on puolueen oikea puheenjohtaja ja Suomi eläisi epävarmuudessa, perustuuko pääministerin asema asianmukaiseen valintamenettelyyn, Uoti arvioi.

13. Voi voi, jo nyt on aikoihin eletty! Vaikuttaa vahvasti siltä, että väitteillään Kari Uoti haluaa lähinnä vain maalailla piruja seinälle. Väyrynen ja Uoti tarvitsisivat väittteidensä tueksi jotakin kättä pidempää, eli yhdistysoikeuteen perehtyneen asiantuntijan kannanoton. Suomessa tämän alan asiantuntijat ovat kuitenkin aika harvassa. Alan kaksi tunnetuinta asiantuntijaa ovat juuri Tarasti ja Halila, joten keskustan johto teki järkevästi pyytäessään heiltä yhteisen lausunnon. Olisi melkoinen ihme, jos Suomesta löytyisi sellainen guru, joka katsoisi, että Väyrysellä olisi kelpoisuus tavoitella keskustan puheenjohtajuutta vaikkei hän eroaisi kansalaispuolueen jäsenyydestä.





↧
Search

1138. Meidän Sauli kassajonossa

February 26, 2018, 3:21 am
$
0
0
1. Jo nyt on aikoihin eletty! Sauli Niinistö on nähty vaippoja ostamassa ja kaupan kassajonossa. Mitä tästä oikein on ajateltava? Asiasta kerrotaan tänään Aamulehdessä ja Iltalehdessä isoilla otsikoilla. 

2. Vaalikampanjansa aikana presidentti Sauli Niinistö lausahti, että hän aikoo viettää mahdollisimman tavallista perheenisän arkea. - Tietenkin sanoi, koska hän sai tuollakin tokaisulla kerättyä muutaman äänen.

3. "Meillä on paljon ihmisiä, joilla on kiireitä ja samassa kasvattavat lapsiaan ja huolehtivat perheistään", Niinistö sanoi Iltalehdelle 9. joulukuuta. - No, toki sanoi, koska ..ks. edellä kohdassa 2. 

4. Eilen eli sunnuntaina iltapäivällä tämä samainen Niinistö nähtiin ruoka- ja vaippaostoksilla Espoon Isossa Omenassa. Asiasta kertoi enisimmäisenä Tampereella ilmestyvä Aamulehti. Asiasta kirjoitti konkaritomittaja Matti Pitko. 

5. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tuli Isoon Omenaan, teki ostokset ja meni kassajonon päähän kuten muutkin asiakkaat, siis lainkaan etuilematta, hehkutti Pitko/Aamulehti.

6. Lehtijutun mukaan joku jonossa ollut ihminen yritti antaa tilaa, mutta Niinistö halusi olla kuten muutkin eli ilman etuilua.  - Voi voi tuota Saulia, miten kauniisti osakin tehdä (latojan huomautus).

7. Vain lain vaatimat turvamiehet vastasivat presidentin turvallisuudesta, AL lisäsi. - Niinpä  niin, meillä kaikilla ei ole turvamiehiä mukana, kun menemme ostoksille kauppakeskukseen. Prismaan, City-Markettiin, Alkoon taikka muihin vastaaviin liikkeisiin.

8. AL:n mukaan Niinistö osti vauvalle vaippoja, maitoa, juustoa, kananmunia, ruisleipää, lenkkiä ja jonkin lehden rouva Jenni Haukiolle. - Ohhoh, vauvalle siis myös lenkkiä, munia, leipää ym. tarvikkeita! No, ehkä nuo muut tarvikkeet tulivatkin Jennille ja Saulille. Mistä toimittaja muuten tiesi, että kyseinen lehti tuli nimenomaan Jennille?


9. Lehden mukaan kaupan kassalla käytiin seuraavanlainen keskustelu.

- Pankki vain luotto?

- Pankki.

- Kuittia?

- Toki.

10. Tuo nyt ei kyllä mennyt enää aivan "tavallisesti", sillä kyllä me muut saamme asetella kortin itse maksupäätteeseen ja valita luotto- tai pankkimaksun välillä. Mutta ehkä Salella oli kädet niin täynnä vaippoja ja sinistä lenkkiä, että hän katsoi parhaaksi ojentaa korttinsa kassalle. Olisihan se ollut hieman noloa, jos olisi ilmennyt, ettei Sale tiedä, miten tuota korttia käytetään vaan hän olisi joutunut turvautumaan asiassa aseistetun turvamiehen apuun. Rouva Tellervo Koivisto on kertonut, miten hankalaa hänen oli osata toimia kaupassa 12 vuotta kestäneen pressakauden jälkeen. Sauli lienee ajatellut, että on paras pelata varman päälle, ettei tee virheitä. Näinhan Sauli on toiminut myös politiikassa ja hyvin on mennyt.

11. Lehtemme kertovat lopuksi, että meidän presidenttimme on maailman mittakaavassa harvinainen näky kaupassa. Toisaalta Suomen viimeaikaiset presidentit ovat pyrkineet elämään niin tavallista elämää kuin suinkin vain voivat, lehdet jatkavat. Presidentti Halonen nähtiin virkavuosinaan usein Helsingin keskustassa. Presidentti Martti Ahtisaari puolestaan on ollut tuttu näky Töölössä virkakautensa jälkeen ja hänet on nähty jopa kenkäkaupassa. Tarja Halonen on ikuistettu filmille myös silloin, kun hänet nähtiin pressakautensa jälkeen tonkimassa kadulla olleen jäteauton lavaa (latojan huomautus). Suomen presidentti on kansainvälisessä vertailussa sikäli harvinainen, että minkään muun maan presidentistä ei ole tullut isää seitsemänkymppisenä.

12. Olkaamme siis onnellisia ja ikuisesti kiitollisia, että meillä Maan isä, joka on myös äskettäin syntyneen poikalapsen isä!






↧

1139. Paavo Väyrynen erotettu kansalaispuolueesta

March 5, 2018, 1:57 am
$
0
0
                                       Väyrynen tiedotustilaisuudessa 5.3. klo 14

1. Suomen poliitisessa elämässä on tapahtunut parin viikon aikana vaikka mitä. Tuntuu siltä, että melkein joka päivä tulee ilmi erilaisia salaliittoteorioita, kähmintöjä, erottamisia, uhkailuja, syytöksiä jne. Jopa oikeuteen eli leivättömän pöydän ääreen on jouduttu menemään ja lisää "käräjöintiherkkua" on jatkossakin luvassa. Sote-uudistuksen läpimenokin kangertelee edelleen,

2. Viime viikolla Paavo Väyrysen perustama kansalaispuolue (KP) ilmoitti erottavansa Väyrysen puolueen jäsenyydestä. Puolueen johtohenkilöiden eli puheenjohtaja Sami Kilpeläisen ja varapuheenjohtaja Piia Katteluksen mukaan erottamisen taustalla ovat talousepäselvyydet ja Väyrysen lähteminen ehdolle keskustan puheenjohtajakisaan. Taloudellisilla epäselvyyksillä tarkoitetaan tilinkäyttöön liitttyviä väärinkäytöksiä ja vaaliraharikkomuksia, joissa olisi kyse viisinumeroisista summista.  

3. Tiedotteen mukaan kansalaispuolueen puoluehallitus on joutunut erottamaan Paavo Väyrysen, koska tämä on toiminnallaan vahingoittanut puoluetta. Erottamisen syinä ovat myös luottamusaseman väärinkäyttö puoluehallituksen jäsenenä ja pyrkiminen keskustan puheenjohtajaksi. Tiedotteen mukaan puoluehallitus pitää "valitettavana ja surullisena", että Väyrynen ei ole sitoutunut perustamansa puolueen kehittämiseen. Puheenjohtaja Sami Kilpeläinen on syyttänyt Väyrystä mittavista väärinkäytöksistä. Puoluehallituksen kolmas  aktiivinen jäsen on Tuula Komsi.  

4. Paavo Väyrynen kiistää odotetusti kaikki väärinkäytössyytökset ja vaaliraharikkomukset ja pitää mainituja väitteitä järjettöminä. Väyrynen kertoo joutuneensa tukemaan presidentinvaaleja varten perustetun valitsijayhdistyksen toimintaa lainaamalla sille 42 000 euroa ja että hänellä on puolueelta "huomattavat ja kiistattomat saatavat." Väyrysen mukaaan meneillään on kolmen koplan eli Sami Kilpeläisen, Piia Katteluksen ja Tuula Komsin ajama puolueen laiton kaappausyritys.

5. Näyttää ilmeiseltä, että kansalaispuolue on jakautunut kahtia eli väyrysläisiin ja edellä mainitun kolmen koplan johtamaan joukkoon. Viime viikovaihteessa molemmat ryhmittymät pitivät omia kokouksiaan, joiden päätöksistä ulkopuolisen on vaikea saada selvää. Paavo Väyrysen mukaan Oulun Hotelli Lasaretissa pidetyssä puolueen vuosikokouksessa, johon osallistui 15 henkeä, puoluehallitukseen valittiin Akseli Erkkilä, Seppo Hauta-aho ja Paavo Väyrynen; puoluehallituksen puheenjohtajaksi tuli Hauta-aho. Sami Kipeläinen ja kumppanit puolestaan katsovat, että väyrysläisten kokous oli laiton ja puolue toimii heidän johdossaan. Niin tai näin, puolueella on nyt kaksi puoluehallitusta.

6. Väyrysen lainopillisena asiamiehenä toimii ilmeisesti edelleen oikeustieteen tohtori Kari Uoti. Väyrynen on hankkinut Helsingin käräjäoikeudesta päätöksen, jolla "kolmen koplan" koolle kutsuman ja 20. helmikuuta pidetyn puoluehallituksen päätösten täytäntöönpano on väliaikaisesti keskeytetty  ja kielletty. Edessä lienee muitakin osapuolten vireille panemia oikeusjuttuja, joten Väyrynen tarvitsee jatkossakin todella pätevää juristia.

7. Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja Piia Kattelus kertoi eilen, että kansalaispuolue on jättänyt esitutkintapyynnön Paavo Väyrysen tilinkäyttöön ja vaalirahoihin liittyen.
Helsingin poliisin talousrikosyksikön johtaja Ismo Siltamäki vahvistaa, että Helsingin poliisi on vastaanottanut tutkintapyynnön Paavo Väyrysen tapaukseen liittyen. Pyyntö tehtiin viime viikolla. Siltamäki ei suostu kuitenkaan tarkentamaan, mihin yhteisöön tai henkilöön tutkintapyyntö liittyy.

8. Jos kansalaispuolueen erottamispäätös pysyy voimassa, Paavo Väyrynen on vapaa mies oosallistumaan ehdokkaana keskustan puheenjohtajaksi. Mutta palaisiko Väyrynen lupauksensa mukaisesti eduskuntaan 12. kesäkuuta, jos hän häviää keskustan puheenjohtajakisan Juha Sipilälle ja mitä ryhmittymää hän tulisi parlamentissa edustamaan? 

9. Politiikassa on muutenkin edessä mielenkiintoisia aikoja. Hajoaisiko Juha Sipilän hallitus, jos kokoomuksesta löytyy Elina Lepomäen lisäksi muitakin kansanedustajia, jotka äänestävät sote-uudistusta ja maakuntauudistusta vastaan ja eduskuntaan tulee vielä Paavo Väyrynen, joka melko varmasti haluaa kaataa sote-uudistuksen? Näin Sipilä on uhannut julkisesti tehdä. 

10. Minusta hallitus voisi aivan hyvin kaatua, jolloin maassa järjestettäisiin uudet eduskuntavaalit ilmeisesti syksyllä. Hallituksen eväät on syöty ja johtavat  hallituspuolueet eli keskusta ja kokoomus riitelevät keskenään. SDP on noussut kannatusmittauksissa maan suosituimmaksi pulueeksi. Jos demareilla olisi Antti Rinnettä valovoimaisempi puheenjohtaja, ei seuraavasta pääministeripuolueesta olisi eduskuntavaalien jälkeen epäselvyyttä. 

11. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on kyselyjen mukaan Petteri Orpon jälkeen maan toiseksi suosituin pääministeriehdokas. Pitäisikö Li Anderssonin ja Antti Rinteen vaihtaa keskenän paikkaa, eli Rinne johtaisi neljä vuotta vasureita ja Li Andersson puolestaan demareita? 

12. Kokoomuksen todellinen voimamies on Jan Vapaavuori, joka arvostelee säälimättömästi sotea ja maakuntauudistusta. Gallup-kyselyjen mukaan hallituspuolueita kannattaa yhteensä enää noin 38 prosenttia vastaajista. Siniset roikkuu epätoivoisesti hallituksessa viiden ministerin voimin, vaikka puoletta kannattaa vain 1,5 prosenttia vastaajista. Ennenaikaisissa vaaleissa sinisistä päästäisiin vihdoin eroon.

13, Paavo Väyrynen on tehnyt poliisille tutkintapyynnön kolmesta perustamansa kansalaispuolueen vastuuhenkilöstä. Tämän hän kertoi tiedotustilaisuudessaan tänään 5.3. klo 14. Väyrysen mukaan häntä syytetään valheellisesti kansalaispuolueen tilinkäyttöön liittyvistä väärinkäytöksistä ja luottamusaseman väärinkäytöstä. Väyrynen katsoo, että asiassa on syytä epäillä kunnianloukkausta tai mahdollisesti törkeää kunnianloukkausta.

14. Väyrysen mielestä "Kolmen koplan" (Kilpeläinen, Kattelus, Komsi) järjestämässä lviime auantain kokouksessa uhmattiin Helsingin käräjäoikeuden viimeviikkoista päätöstä, jolla keskeytettiin puolueen hallituksen päätösten täytäntöönpano. Oikeuden ratkaisu koski kokouksia joulukuussa ja helmikuussa. Väyrysen mukaan lauantain kokous oli samalla tavoin laittomasti järjestetty. Hän kertoi nostavansa käräjäoikeudessa moitekanteet "koplan" kokouksissa tehtyjen päätösten mitätöimiseksi.













↧
↧

1140. Kaatuuko Sipilän halllitus?

March 6, 2018, 11:34 am
$
0
0
1. Juha Sipilän hallituksen päivät alkavat olla pian luetut, sanokaa minun sanoneeni. Kysymys on vain siitä, kompastuuko hallitus soteen, maakuntauudistukseen vai kumpaankin. 

2. Viime viikolla kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki herätti suuren kohun ilmoittamalla selvin sanoin, ettei tule äänestämään hallituksen sote-esityksen puolesta. Lepomäki kritisoi hallituksen sote-mallia siitä, ettei se täytä hallituksen sille antamia tavoitteita.

3. Lepomäen mukaan hallituksen sote-uudistus, valinnanvapauslaki ja maakuntauudistus eivät tuo säästöjä, vaan päin vastoin aiheuttavat menolisäyksiä parin kolmen miljardin euron verran.  Sote-malli ei lupauksista huolimatta myöskään paranna sen enmpää palveluiden saatavuutta kuin hoidon laatuakaan. Sen sijaan kannustimet johtavat siihen, että palvelujen osto keskittyy neljälle suurelle yksityiselle toimijalle samalla kun maakuntien 250 000 sote-työntekijästä vajaa kolmannes jouduttaneen irtisanomaan. Lepomäki kritisoi hallitusta myös siitä, ettei se lähetä valinnanvapauslakia EU:n komission tarkasteltavaksi; tästä asiasta myös koko opposito on samalla kannalla.

4. Viime torstaina Elina Lepomäki sai kokoomuksen eduskuntaryhmän kokouksessa sapiskaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen moitti lievin sanakääntein Lepomäkeä, mutta vakuutti, että ei tästä mitään kapinaa synny. Kokoomus siis yritti  vakuuttaa, että sen kansanedustajat ovat ruodussa. Lepomäki pahoitteli tiedotteessaan edustajatovereilleen aiheuttamaa harmia.

5. Mutta asia ei jäänyt suinkaan tähän, sillä tänään kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski julkaisi blogikirjoituksen, jossa arvostellaan hallitusta ja vaaditaan, että soten valinnanvapautta koskeva esitys pitää lähettää EU-komission syynättäväksi ennen kuin lakipakettia voidaan hyväksyä eduskunnassa. Koski kantaa huolta siitä, että komissio ja EU-tuomioistuin tulisivat käsittelevät valinnanvapauslain joka tapauksessa, siis riippumatta siitä, lähettääkö Suomi sen notifioitavaksi vai ei. Tuoksena saattaa olla se, että mainittu laki voi jälkikäteen paljastua EU:n kilpailulainsäädännön vastaiseksi ja kaatua. Tällöin maakuntahallinto jäisi, mutta valinnanvapaus ei. Tämä olisi kokoomuksen kannalta täysin kestämätön visio.

6. Aamupäivällä  Helsingin pormestari Jan Vapaavuori uhosi blogikirjoituksessaan, että "maakuntauudistus kaatuu vielä kevään aikana, eikä maakuntavaaleja koskaan järjestetä". Vapaavuori on arvostellut keskustan aloitteesta syntynyttä maakuntauudistusta kovin sanoin aiemminkin.

7. Jan Vapaavuori oli kuntavaaleissa kokoomuksen ja koko maan ylivoimainen ääniharava. Hän haluaa edelleen mukaan valtakunnanpolitiikkaan ja pyrkii kokoomuksen puheenjohtajaksi, seuraavan hallituksen pääministeriksi sekä kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi 2024. 

8. Pari tuntia myöhemmin Petteri Orpo yritti rauhoitella tilannetta kertomalla MTV3:n nettikolumnissaan, että "ei se mihinkään kaadu". Maakuntamalli ei ole täydellinen, Orpo totesi, mutta kertoi lähtevänsä nytkin siitä, että ”sovitusta pidetään kiinni”.  Orpon mukaan kyse ei ole siitä, pitääkö maakuntauudistuksesta vai ei, ja sote-uudistus on hänestä välttämätön, se pitää viedä maaliin.

9. Keskustalaiset käyvät ymmärrettävästi aika kuumina. He moittivat Petteri Orpoa, joka ei tunnu saavan omiaan kuriin. Kovin moni kansanedustaja edustaja ei voi lipsua ruodusta, sillä hallituksella on eduskunnassa vain niukka enemmistö, eli 105 kansanedustajaa ja puhemies Paula Risikko, joka ei voi osallistua äänestyksiin.

10. Elina Lepomäki vahvisti tänään aikovansa äänestää sote- ja makuntauudistusta vastaan, jos esitys säilyy sellaisena kuin se nyt on. Lepomäki sanoi, että kokoomuksen eduskuntaryhmässä on "useita, jotka suhtautuvat tähän jo nyt erittäin kriittisesti." Lepomäki tarkensi, että kriittisesti ko. uudistuksiin suhtautuvia ryhmässä on "enemmän kuin neljä", mikä merkitsisi toteutuessaan sote- ja maakuntauudistusten kaatumista. Julkisuudessa on arveltu, että esimerkiksi Hjallis Harkimo ja Susanna Koski voisivat äänestää kyseisiä uudistuksia vastaan.

11. Jos sote- ja maakuntauudistus kaatuu, samalla kaatuu koko halltus. Ilman kokoomuksen ajamaa valinnanvapautta  keskustalle ei tule maakuntahallintoa, ja päin vastoin. Se on "tulos tai ulos", näin on pääministeri Juha Sipilä vakuuttanut. Hallituksen kaatuminen olisi Juha Sipilälle todella kova takaisku, josta hän ei toipuisi. Se merkitsisi sitä, että Sipilä luopuisi tavoittelemasta keskustan puheenjohtajuutta eikä hän asettuisi myöskään ehdolle ennenaikaisisa eduskuntavaaleissa. Tämä sopisi erinomaisen hyvin Paavo Väyryselle.

12. Kaikkein pahinta hallituksen kaatuminen olisi kuitenkin Timo Soinille ja koko siniselle tulevaisuudelle, jonka gallup-kannatus on ollut loppukesästä 2017 lähtien 1,5 prosentin luokkaa. Mistä Timiolle löytyisi uusi hillotolppa ulkoministerin salkun tilalle?

13. Timo Soimi roimii tänään plokissaan kokoomuksen sotekapinallisia rajuin sanakääntein. Soini: "Kokoomus on sekoomus, kykypuolue kyntää syvällä". Soini ärhentelee myös Jan Vapaavuorelle, joka ennusti tänään maakuntauudistuksen kaatuvan. Soinin mukaan "politiikan ulkoradan turhaantuneet porvarit" suoltavat omaa pienuuttaan ulos päivittäin. Helsingin pitäjän kyläpäällikkö Jan Vapavuori narisee Soinin mukaan kuin "vanha veräjä" soten kaatumista. Elina Lepomäkeä ja Hjallis Harkimoa tarkoittaen Timo Soini sanoo parin kokoomuksen eduskuntaryhmän intelligentin esiintyvän suurina terveystietäjinä, vaikka heidän käytännön kokemuksensa alasta rajoittuu Buranan syömiseen tuehtumatta". 

14. Heheh! On tässä nyt todella naurussa pitelemistä! Valinnanvapauslain käsittely eduskunnassa alkaa ylihuommenna torstaina. Blogisti toivoo hartaasti Juha Sipilän hallituksen kaatumista ja uusien eduskiuntavaalien järjestämistä mahdollisimman pian.

15. Muuten, kun hallituksella on uusi oikeuskansleri Tuomas Pöysti, niin miksi hallitus ei tiedustele hänen mielipidettään siitä, pitäisikö valinnanvapauslakia koskeva luonnos lähettää EU-unionin syynättäväksi, kuten oppositio ja osa kokoomusedustajista on vaatinut?
↧

1141. Kokoomus ja demarit lähes tasoissa

March 18, 2018, 2:25 am
$
0
0
1. Kokoomus ja SDP saisivat suurimman kannatuksen, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Tämä ilmenee Helsingin Sanomien tänään julkaisemasta gallupista.

2. Kyselytutkimuksen mukaan kokoomusta kannattaa tällä hetkellä 21,1 prosenttia äänestäjistä ja SDP:tä 20,8 prosenttia äänestäjistä.

3. Pääministeripuolue k eskusta on jäänyt kaksikosta todella kauas, sillä sitä kannattaa vain 15,9 prosenttia äänestäjistä. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa keskustaa kannatti reilut 21 prosenttia äänestäjistä.

4. Näyttää siis siltä, että SDP on vihdoin kyennyt ottamaan hyödyn suurimman oppositiopuolueen asemasta. Suomen suurimman puolueen paikasta kamppailee nyt kolmen sijaan kaksi puoluetta. Trendi on ollut tämä jo pitkään. HS:n edellisen eli 31. tammikuuta julkaistun  kyselyn mukaan kokoomusta kannatti 21,9 %, demareita 19 % ja keskustaa 15,6 % vastaajista. 

5. Todella kauan on kestänyt, että demarit on ohittanut keskustan ja hivuttautunut  kokoomuksen kantaan. Juha Sipilän hallitus on kompastellut useissa asioissa, peruutellut lakiesityksiään väittelyn sote-sopasta käydessä edelleen kuumana. Jos demareiden puheenjohtajana olisi ay-jyrä Antti Rinnettä karismaattisempi politiikko, joka ei takeltelisi tv-esiintymisissään, puolue jättäisi kokoomuksen helposti ja selvästi taakseen.

6. Neljänneksi suosituin puolue on vihreät 14,5 prosentin kannatuksella. Perussuomalaisia ja vasemmistoliittoa kannattaa 8,5 prosenttia äänestäjistä. Touko Aalto ei ole saanut vihreiden kannatusta nousuun, muttei ole toisaalta romahduttanut puolueen suosiota. 

7. Perussuomalaiset porskuttaa edelleen tasoissa vasemmistoliiton kanssa, mikä on miellyttävä uutinen. Viime kesäkuun Juha Sipilän ja Petteri Orpon junailema  operaatio, jonka tarkoituksena oli hajoittaa PS ja saada puolueen kannatus pohjamutiin, ei alkuunkaan onnistunut, vaan ko. hanke, jonka tarkoituksena oli ennen muuta pelastaa Timo Soinin hillotolppa ulkoministerinä, kaatui omaan mahdottomuuteensa. Timo Soini ja sinisten ministeriviisikko unohti Veikko Vennamon opetuksen: Kyllä kansa tietää!

8. RKP:n kannatus on 4,1, kristillisten (KD) 3,2 prosentissa ja sinisten 1,4 prosentissa. Muut puolueet saavat kahden prosentin kannatuksen. 

9. Sinisten taaperrus hallituspuolueena viiden ministerin ja 1,5 prosentin kannatuksen voimin on tragikoomista ja surkuhupaisaa seurattavaa. Ei auta, vaikka puolue ja sen puheenjohtaja Sampo Terho, jonka ulkomuoto alkaa muistuttaa yhä enemmän V.J. Leniniä, tekisi millaisia esityksiä tai aloitteita tahansa, kritisoisi (vienosti) keskustaa ja kokoomusta, haukkuisi EU:n tai uhoaisi olympiakisojen illanistujaisissa tehdä paavoarhinmäet. Sampo Terholta, Jussi Niinistöltä, Jari Lindstömiltä ja Pirkko Mattilalta tulee joka viikko vähintään yksi aloite tai esitys, jonka ainoana tarkoituksena on herättää huomiota ja saada puolueen kannatus edes 0,2-0,3 prosenttiyksikön nousuun. Kansa kyllä tietää, että tällainen höpöhöpö-aktiivisuus ja metelin pitäminen, jota kukaan ei ota vakavasti, on vain oman edun ja paikkojen säilyttämisen tarkoituksessa tehty hätähuuto tai -parkaisu. Niin makaa kuin petaa, ja myöhäistä rypistää, kun vahinko on jo housuissa.

10. HS-gallupin on tehnyt tutkimusyritys Kantar TNS. Tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 2 400 ihmistä 19. helmikuuta ja 15. maaliskuuta välisenä aikana. Suurimpien puolueiden kohdalla tutkimuksen virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

↧

1142. SDP ohittanut kokoomuksen

April 19, 2018, 12:01 am
$
0
0
1. SDP on noussut kokoomuksen ohi maan suosituimmaksi puolueeksi, ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä ja eilen julkaisemasta gallupista.

2. Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, SDP saisi 21,4 prosentin ääniosuuden. Kokoomus puolestaan saisi äänistä 20,6 prosenttia.

3. SDP oli kärjessä myös Ylen helmikuussa julkaisemassa mielipidemittauksessa, mutta tipahti takaisin kakkossijalle Ylen maaliskuun mittauksessa. Tuolloin kokoomuksen kannatusprosentti oli 21,5 ja SDP:n 20,2. Iltalehden ja Uuden Suomen yhteisessä kyselyssä maaliskuussa SDP oli kärjessä.

4. HS:n nyt julkaisemassa gallupissa kolmantena on keskusta 15,7 prosentin äänisaalilla ja neljäntenä vihreät, jota äänestäisi 14 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vasemmistoa äänestäisi 8,9 prosenttia, perussuomalaisia 8,1, RKP:ta 4,2, kristillisdemokraatteja 3,5 prosenttia ja sinisiä yhä edelleen vaivaiset 1,6 prosenttia.

5. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on laskenut nyt 37,9 prosenttiin. Kantar TNS:n toteuttamaan kyselyyn vastasi reilu 2 400 ihmistä 19.3-12.4. Virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

6. Mitäpä tuohon sanoisi? Galluptulokset eivät yllätä keskustan, kokoomuksen ja vihreiden laskusuunnan osalta. Vaikka hallitus on numerojen valossa petrannut toimintaansa - mm. paljon puhuttu työllisyysaste alkaa olla kohta 72 prosentissa - johtavien ministereiden eli Juha Sipilän ja Petteri Orpon toiminta ja puheet eivät vakuuta kansalaisia. Sama koskee myös sinistä tulevaisuutta ja sen nokkamiehiä Sampo Terhoa ja Timo Soinia. Terho, Soini ja kolmikon heikoin lenkki eli työministeri Jari Lindström ovat kentällä ketkun miehen maineessa. Kaikki tietävät,  että siniset ministerit ovat hallituksessa ottopojan asemassa. Kansa on kyllästynyt Juha Sipilään, eikä pääministerin asemaa parantanut yhtään esimerkiksi se, että hän suostui Maria Veitolan humpuukiohjelman Yökylässä "tähdeksi". Se oli silkkaa ja härskin populistista suosion tavoittelua.

7. Kohta nähdään, onnistuuko pormestari Jan Vapaavuori kumppaneineen kaatamaan  Sipilän ja Orpon tekemän lehmänkaupan tuloksena syntyneet sote-uudistuksen ja maakuntauudistuksen. Sitä toivovat hartaasti monet suomalaiet. Hjallis Harkimo ja Mikael Jungner puuhaavat parhaillaan uuden poliiittisen liikkeen perustamista, joka asettaisi omia ehdokkaitaan ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Mikään suuri ihme ei olisi, jos Harkimo ja eräät muut kokoomuksen kansanedustajat liittyisivät Elina Lepomäen hankkeeseen äänestää eduskunnassa sote-uudistusta vastaan. Jos sotelle ja maakuntauudistukselle kävisi köpelösti, hallitus joutuisi eroamaan ja maassa järjestettäisiin syksyllä ennenaikaiset eduskuntavaalit.
↧
Viewing all 321 articles
Browse latest View live
Search